Kielitiede:avoin viittaus

    Tieteen termipankista

    avoin viittaus

    avoin viittaus
    geneerinen viittaus
    Määritelmä ihmisviitteisen NP:n (tai sellaista edustavan rakenteen) tarkoitteen tulkinta epäspesifiksi, keneksi tahansa puhetapahtumassa konstruoitavaksi tai tunnistettavaksi
    Selite Esimerkiksi englannin you ja one tai ruotsin man-passiivi ovat tarkoitteiltaan avoimia (tai geneerisiä): esimerkiksi one must admire him for his willingness; after a while, you get used to it; så får man inte göra.
    Suomen kielessä avoimen tulkinnan saa usein ilmipanematon lauseenjäsen, kuten nollapersoonalauseen kokija (Meillä saa puhua suomea), tai A-infinitiivikonstruktion tekijä (Ollako vai eikö olla). Joskus myös sinä ja minä -pronomineilla on avoin tulkinta (Kun sä käytät korkinavainta, pullo aukeaa helpommin; Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen).
    Lisätiedot
    VISK2008 Avoimeksi sanotaan ilmipanemattoman lauseenjäsenen, yleisimmin subjektin tulkintaa, kun tarkoitetaan ketä tahansa henkilöä, joka yhteydessä tulee kyseeseen. Näin tulkitaan nollapersoona, esim. Täällähän jäätyy, Tuollainen harmittaa; avoimen tulkinnan vastakohtana on tällaisissa lauseissa nolla-anafora (» § 1347, 1362). Avoimeksi tulkitaan infinitiivin subjekti sellaisissa tapauksissa kuin Väite on vaikea hyväksyä, Kulutus lisääntyy verotusta keventämällä. Niissä infinitiivin subjekti ei samastu mihinkään lauseen jäseneen niin kuin esim. lauseessa Valtio lisää kulutusta keventämällä verotusta.

    Erikieliset vastineet

    open referenceenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    LaitinenL1995, Helasvuo&Laitinen2006, LaitinenL2006, HelasvuoM2006, VisapääL2008, HelasvuoM2008, VISK2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Kielitiede:avoin viittaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:avoin viittaus.)