affektinen ilmaus | affektiivinen ilmaus | affektin ilmaus


affektinen ilmaus
affektiivinen ilmaus
affektin ilmaus

Määritelmä sana, kielellinen konstruktio tai muu kieliopillinen muoto, joka osoittaa puhujan tunnetilaa, sen muutoksia, psykofyysisiä reaktioita tai asenteita esimerkiksi aktuaalisessa puhetilanteessa tai joka nimeää ja kuvaa aiempien asiaintilojen emotionaalisuutta

Selite

Usein affekti ilmenee kielessä voimakkaana reaktiona johonkin ulkoiseen vaikutukseen. Affektisuuden synonyymeina käytetään termejä ekspressiivisyys ja emotiivisuus varsinkin puhuttaessa kielen funktioista (Jakobson 1960). Affektien ilmaukset voivat olla sanojen lisäksi foneemeja, suffikseja, taivutusmuotoja, sijamuotoja, johdoksia tai morfosyntaktisia konstruktioita ja ilmetä syntaksissa esimerkiksi lausetyyppeinä tai subjektin tai finiittiverbin läsnä- ja poissaolona. Akustisella tasolla affektin ilmaukset voivat olla hyvinkin materiaalisia: ne perustuvat kielen fyysiseen, ruumiilliseen olemukseen, sen silmin ja korvin aistittaviin deskriptiivisiin ja onomatopoeettisiin muotoihin tai taukoihin, painotukseen, rytmiin, intonaatioon ym. prosodisiin keinoihin.
Sama affektinen ilmaus voi tulkita yhtä hyvin puhujan myönteistä kuin kielteistäkin reaktiota, tunnetta tai asennetta: iloa, surua, pelkoa, vihaa, inhoa tai haltioitumista; empatiaa, ironiaa, hämmästystä, paheksuntaa, hyväksyntää tai halveksuntaa. Affektisuus on samanaikaista ja voi ilmetä samoin keinon kuin kielen muutkin funktiot, esimerkiksi referentiaalinen tai poeettinen. Kaunokirjallisessa kielessä affekteja on ilmaistu myös typografisesti (kolme pistettä, ajatusviivat, huuto- ja kysymysmerkit). Iso suomen kielioppi (2004) esittelee affektisia ilmauksia johtamisen yhteydessä (pykälät 206-217) sekä luvussa 7 (pykälät 1797-1738).

Ks. myös filosofian affekti, kirjallisuudentutkimuksen affekti ja estetiikan affekti.

Lisätiedot

VISK2008 Affektiseksi kutsutaan sellaista vakiintunutta konstruktiota tai muuta kielenainesta, jolla puhuja osoittaa asennoitumistaan käsiteltävään asiaan tai puhekumppaniinsa. Affektiseen käyttöön vakiintuneita ovat lausehahmoista esim. huudahduslause (Voi miten ihana asunto teillä on!), kieliopillisista muodoista esim. monikko odotuksenmukaisemman yksikön sijasta (Hyvät viikonloput!) sekä leksikaalisella tasolla esim. interjektiot ja voimasanat (hyi, hemmetin kylmä). (» § 1707–.)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

VISK2008, Yli-VakkuriV1989, ÖstmanJ1986, HakulinenL1933, KarlssonF2004, VisapääL2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Kielitiede:affektinen ilmaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:affektinen ilmaus.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →