Historia:merkantilismi

    Tieteen termipankista

    merkantilismi

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    merkantilismi
    Määritelmä taloudellinen toimintamalli, jossa valtio kontrolloi talouselämää pyrkien hankkimaan haltuunsa jalometalleja muiden valtioiden kustannuksella mahdollisimman paljon ja kasvattamaan kauppataseensa ylijäämää; vallitseva talousmalli Euroopassa myöhäiskeskiajalta teollistumisen kynnykselle
    Selite Alun perin myöhäiskeskiajan Italiassa syntynyt taloudellinen toimintamalli, joka oli eri muodoissaan vallitseva Euroopassa jopa 1800-luvun alkupuolelle asti. Valtio kontrolloi merkantilismissa tiukasti talouselämää lähtökohtanaan se, että jalometallien määrä maailmassa on vakio, jolloin valtion tuli hankkia muiden valtioiden kustannuksella niitä mahtollisimman paljon haltuunsa. Kauppatase pyrittiin pitämään mahdollisimman ylijäämäisenä. Kaupassa suosittiin raaka-aineiden tuontia ja pitkälle jalostettujen tavaroiden vientiä. Merkantilistinen talouspolitiikka liittyi oleellisesti kansallisvaltioiden syntyyn: perimmäisenä tarkoituksena oli turvata valtion verotulot tehokkaamman armeijan ylläpitämiseksi ja hallitsijan etujen edistämiseksi. Tähän pyrittiin muun muassa myöntämällä monopoleja elinkeinojen harjoittajille, esimerkiksi kauppakomppanioille, millä katsottiin saatavan varmemmat verotulot. Merkantilismi ei koskaan ollut yhtenäinen oppirakenne, vaan vasta sen kritisoijat ovat koonneet sen oppeja yhtenäisempään muotoon. Osa kritiikistä on ollut turhankin tuomitsevaa, eikä merkantilismia ole aina nähty sen oikeassa historiallisessa kontekstissa. Sen saavutuksiin voi katsoa kuuluneen uuden ajan kansallisvaltioiden taloudellisen perustan turvaamisen, luontaistalouden osittaisen korvaamisen rahataloudella, erilaisten mittajärjestelmien yhtenäistämisen sekä kansainvälisen kaupan kehittämisen. Suurin ongelma oli merkantilismin epäoikeudenmukainen tulonjako, esimerkiksi kaupunkien jakaminen maakaupunkeihin ja tapulikaupunkeihin sekä maatalouselinkeinojen yleinen väheksyminen (jonka vastareaktioksi kehittyi 1700-luvun Ranskassa fysiokratismi). Merkantilismi levisi Italiasta muualle Eurooppaan varsinkin 1600-luvulla. Liberalismin kannattajat ovat Adam Smithin johdolla kritisoineet jo 1700-luvun lopulta lähtien merkantilista järjestelmää ja siihen kuuluneita kaupankäynnin ja elinkeinovapauden rajoituksia. Myöhemmin niin kutsuttu taloustieteen historiallinen koulukunta on taas korostanut merkantilismin hyviä puolia valtion ja kansantalouden rakentamisessa. Merkantilismista on käytetty joskus myös nimitystä taloudellinen nationalismi. Ruotsin valtakunnassa merkantilistista talouspolitiikkaa harjoitettiin 1600-luvulta alkaen, ja tämä politiikka jatkui Suomessa myös maan siirryttyä Venäjän valtaan 1800-luvun alussa. Tuolloin tosin maatalous sai aiempaa suuremman painoarvon, minkä takia historiankirjoituksessa on puhuttu myös agraarimerkantilismista. Vanha talousoppi syrjäytyi Suomessa 1800-luvun puolivälin jälkeen tehtyjen uudistusten myötä.

    Erikieliset vastineet

    merchantilismenglanti (English)
    merchantilismeranska (français)
    merkantilismruotsi (svenska)
    Merkantilismussaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HistSanak1997

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 12.7.2024: Historia:merkantilismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:merkantilismi.)