Historia:Napuen taistelu

    Tieteen termipankista

    Napuen taistelu

    Tarkastele käyttöesimerkkejä
    Napuen taistelu
    Määritelmä Isonkyrön Napuessa 19.2.1714 käyty venäläisten hyökkääjien voittoon ruotsalaisista puolustajista päättynyt taistelu, joka jäi suuren Pohjan sodan viimeiseksi suomalaiseksi kenttätaisteluksi ja aloitti Suomessa isonvihan venäläismiehityksen, joka jatkui aina Uudenkaupungin rauhaan 1721 asti
    Selite Keisari Pietari I:n johtama Venäjän kenttäarmeija oli saavuttanut kuningas Kaarle XII:n ruotsalaisista suuressa Pohjan sodassa murskavoiton vuonna 1709 nykyisessä Ukrainassa käydyssä Pultavan taistelussa. Kaarle oli paennut Osmanivaltakuntaan ja Venäjä jatkanut vahvistumistaan ja aloittanut vuonna 1710 hyökkäyksen Suomeen vallaten muun muassa Viipurin. Vuonna 1713 venäläiset valloittivat ja miehittivät koko Etelä-Suomen, ja heidän Suomeen lähetetty kenttäarmeijansa jäi talvileiriin Satakuntaan voittoisan, Pälkäneellä käydyn Kostianvirran taistelun jälkeen. Keisari Pietari I suunnitteli hyökkäävänsä vuonna 1714 Ahvenanmaan kautta Ruotsiin, mutta sitä ennen venäläiset pyrkivät eliminoimaan Pohjanmaalle vetäytyneiden kenraali Carl Gustaf Armfeltin komentamien Suomessa edelleen olleiden ruotsalaisjoukkojen uhan. Ruhtinas Mihail Golitsynin komentamat venäläiset etenivät Satakunnasta pohjoiseen Pohjanmaalle ja harjoittivat ruotsalaisten huollon vaikeuttamiseksi poltetun maan taktiikkaa. Venäläisten saapuessa keskitalvella Ylistaroon Armfeltin ruotsalaiset vetäytyivät Isoonkyröön Napuen kylään ryhmittyäkseen taisteluun (ruotsiksi ja venäjäksi taistelu tunnetaankin usein Isonkyrön tai Storkyrön taisteluna, venäjäksi myös Lappolan taisteluna). Ruotsalaisten vahvuus oli noin 3000 jalkamiestä, 1500 ratsumiestä ja reilun tuhannen vahvuinen talonpoikaisen nostoväen osasto. Venäläisiä oli hieman toistakymmentä tuhatta miestä, joista vajaa puolet ratsuväkeä. Lisäksi venäläisillä oli kymmenen tykkiä. Taistelun alettua ruotsalaisten oikean sivustan jalkaväki onnistui ratsuväen tukemana aluksi hyvin, mutta vasen sivusta petti, ja venäläiset saivat läpimurron ja kykenivät saartamaan ruotsalaiset, mikä johti ruotsalaisten musertavaan tappioon. Ruotsi menetti Napuessa kaiken kaikkiaan vajaat 3000 miestä, eikä Armfeltin joukoista jäänyt käytännössä jäljelle mitään. Venäläisten tappiot jäivät miesmääräisesti noin puoleen ruotsalaisista, eikä joukkojen taistelukyky merkittävästi heikentynyt. Taistelun jälkeen venäläiset hävittivät laajasti Pohjanmaata samalla kun Armfelt pakeni joukkojensa rippeiden kanssa kohti pohjoista ja Tornionjokilaaksoa. Tämä jätti käytännössä koko Suomen venäläisten miehitysvaltaan, mikä tarkoitti isonvihan alkua.

    Erikieliset vastineet

    slaget vid Napo, slaget vid Storkyröruotsi (svenska)
    Битва при Лапполе, битва при Сторкюреvenäjä (русский)

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 13.6.2024: Historia:Napuen taistelu. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Napuen taistelu.)