Historia:Uudenkaupungin rauha 1721

    Tieteen termipankista

    Uudenkaupungin rauha 1721

    Uudenkaupungin rauha 1721
    Määritelmä Ruotsin ja Venäjän välinen, vuosina 1700–1721 käydyn suuren Pohjan sodan näiden maiden osalta päättänyt rauhansopimus, joka solmittiin Varsinais-Suomen Uudessakaupungissa 30.8.1721 ja jossa Ruotsi luovutti Venäjälle Liivinmaan, Viron, Inkerinmaan ja Kaakkois-Suomen
    Selite Vuosina 1700–1721 käytiin suuri Pohjan sota, jonka seurauksena Ruotsin suurvalta-asema romahti. Sodassa Ruotsin liittolaisina olivat pohjoissaksalainen Holstein-Gottorpin herttuakunta ja vuosina 1710–1713 Osmanivaltakunta (Turkki), joita vastassa olivat Venäjä, Tanska-Norja ja Saksi-Puola. Ruotsi oli saavuttanut sodan alkuvaiheessa Kaarle XII:n johdolla suuria voittoja mm. Narvan taistelussa, mutta juuttunut vuosikausiksi sotimaan Puolaan ennen Ukrainassa vuonna 1709 käytyä Pultavan taistelua, jossa Pietari Suuren johtama Venäjä murskasi Ruotsin sotavoimat. Kaarle XII pakeni pitkäksi ajaksi Osmanivaltakuntaan samalla kun Ruotsin itäosa eli käytännössä koko Suomi joutui isonvihan ajaksi ankaran venäläisen miehityshallinnon alaisuuteen. Kaarle XII kaatui vuonna 1718 sotaretkellä Norjaan Haldenin lähellä Fredrikstenin linnoituksen piirityksessä. Hallitsijanvaihdos haittasi entisestään Ruotsin jo muutenkin vaikeuksiin ajautuneita sotaponnisteluja, ja maa pyrkikin rauhaan kaikkien vihollistensa kanssa. Ensin solmittiin Tukholman rauhat 1719–1720 ensin Ruotsin ja Hannoverin välillä marraskuussa 1719 ja sitten Ruotsin ja Preussin välillä tammikuussa 1720. Tanskan välillä kesällä 1720 solmittua rauhaa kutsutaan joko niin ikään Tukholman rauhaksi Ruotsin allekirjoituspaikan mukaan tai Frederiksborgin rauhaksi 1720 Tanskan allekirjoituspaikan mukaan. Venäjän kanssa rauhanneuvottelut olivat alkaneet jo toukokuussa 1718 Ahvenanmaalla, mutta viivästyneet Venäjän esittämien rauhanehtojen ankaruuden takia. Venäjän laivasto jatkoi tuhotöitään Ruotsin Itämeren rannikoilla, ja lopulta Ruotsin oli suostuttava neuvottelemaan, kun Venäjä ehdotti sitä joulun alla 1720. Neuvottelut käytiin Uudessakaupungissa, jossa Ruotsin oli pakko taipua venäläisten ankariin rauhanehtoihin. Niiden mukaan Ruotsi luovutti Venäjälle Liivinmaan, Viron ml. Saarenmaan ja Hiidenmaan, Inkerinmaan, Viipurin läänin ja Käkisalmen läänin eteläosan. Luovutettujen alueiden asukkaille luvattiin uskonnonvapaus ja vanhat lait ja kauppaprivilegiot, ja lisäksi rauhaan kuului joitakin Ruotsille edullisia taloudellisia ehtoja. Ruotsi sai suurimman osan Suomea takaisin venäläismiehityksestä, ja Venäjä sitoutui olemaan puuttumatta Ruotsin valtiomuotoon tai kruununperimykseen, mutta sai itselleen muodollisen aseman Ruotsin ja Saksi-Puolan välisenä rauhanvälittäjänä. Käytännössä Uudenkaupungin rauha lopettikin suuren Pohjan sodan paitsi Ruotsin ja Venäjän, myös Ruotsin ja Saksi-Puolan kanssa, mutta muodollisesti Ruotsin ja Saksi-Puolan välinen rauhantila palasi vasta noin vuosikymmen myöhemmin annettujen rauhanjulistusten myötä.

    Erikieliset vastineet

    Treaty of Nystad 1721englanti (English)
    traité de Nystad 1721ranska (français)
    freden i Nystad 1721ruotsi (svenska)
    Ништадтский мирный договор 1721venäjä (русский)
    Uusikaupunki rahu 1721viro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    HistSanak1997

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 27.5.2024: Historia:Uudenkaupungin rauha 1721. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:Uudenkaupungin rauha 1721.)