Geologian alakohtaiset ohjeet

Tähän ohjeeseen on kerätty keskeisiä asioita geologian aihealueen kannalta. Termipankin laajemmasta ohjeesta ja toimintakäsikirjasta löytyy runsaasti lisätietoa termipankin eri osa-alueista. Tämän ohjeistuksen pohjana on käytetty seuraavia termipankista löytyviä ohjeistuksia: Ohjeita kirjallisuudentutkimuksen käsitteiden määrittelyyn ja selittämiseen (Tiina Käkelä-Puumala), eläintieteen aihealueen Ohjeita terminologisen käsiteanalyysiin ja määrittelyyn -ohjetta (Kaarina Pitkänen-Heikkilä), filosofian aihealueen Ohjeita filosofian käsitteiden määrittelyyn ja selittämiseen -ohjetta (Kaarina Pitkänen-Heikkilä & Markku Roinila), folkloristiikan alakohtaisia ohjeita ja oikeustieteen kirjoittajaohjeita.

Ohjeet tiivistetyssä muodossa

Asiantuntija voi geologian aihealueelle luoda seuraavia tietoja käsitteistä

• termi suomeksi
• määritelmä
• selite
• lisätiedot
• erikieliset vastineet
• lähikäsitteet
• lähteet
• luokat
• kuvat, kaaviot ja taulukot (julkaisuoikeus näihin tulee hankkia erikseen)

Yleistä käsitesivujen laatimisesta

• Suomenkielisen käsitteen lisäksi olisi toivottavaa, että termipankkiin vietäville termeille löytyisi ennen pitkää vähintään suomenkielinen (geologian asiantuntijaryhmän niin halutessaan määritelmiä voi tehdä myös muilla kielillä) määritelmä sekä termin käännösvastineet.
• Monien geologian ja geotieteiden alojen määritelmistä on hyvin määritelty englanninkielellä kansainvälisissä organisaatioissa ja työryhmissä ja näihin tietokantoihin voi linkittää esimerkiksi Selite- tai Lisätietoa-kohdassa. Tästä syystä on myös hyvä sisällyttää englanninkielinen käännösvastine käsitteen yhteyteen, jotta lukijan on helpompi etsiä halutessaan lisätietoa.
• Geologian aihealueella ei ole toistaiseksi vakiintunutta näkökantaa siihen, mitä käsitteitä on tarpeellista tuoda aihealueelle. Hyviä käsitteitä ovat esimerkiksi tällä hetkellä alamme tutkimuksessa ja yliopisto-opetuksessa keskeisesti käytettävä terminologia. Asiantuntijat voivat siis pohtia, mitä käsitteitä termipankista selvästi puuttuu.

Termi

• Termi on sana tai sanaliitto, joka edustaa käsitettä. Termit ovat tyypillisesti substantiiveja, mutta ne voivat olla myös adjektiiveja, verbejä ja adverbiaaleja.
• Yleensä yhtä käsitettä edustaa yksi termi, mutta käsitteiden käyttö- ja suomennoshistorian seurauksena termejä voi olla useampikin.
  • Esimerkiksi: piilevät – diatomit
• Synonyymiset termit tulee liittää käsitesivuun luomalla niille omat nimityssivut. Synonyymisiiin termeihin voi liittää erillisiä käyttöhuomautuksia käsitesivulla. Vaihtoehdot ovat suositeltava, vanhentunut, harvinainen tai vältettävä. Halutessaan kirjoittaja voi myös ehdottaa suomennosta mikäli sellaista ei ole vielä olemassa tai suomennos ei ole vakiintunut. Tällöin käyttöhuomatus on ehdotettu.
  • Esimerkit käyttöhuomautuksen käytöstä: arkeotsooinen kausi ja arkeeinen eoni ja litosfäärilaatta

Nimityssivu

• On mahdollista, että samaa käsitettä käytetään eri tieteenaloilla tavoilla, jotka voivat olla täysin yhteneväisiä tai sitten poiketa toisistaan paljon. Termin käyttö eri tieteenaloilla käy ilmi hakutoiminnon kautta avautuvalla nimityssivulta.
  • Esimerkiksi: kilpi

Määritelmä

• Tieteen termipankissa määritelmät ovat lausekkeita, jotka alkavat pienellä kirjaimella eivätkä pääty pisteeseen. Määritelmässä kerrotaan olennainen käsitteen sisällöstä ja liitetään se osaksi käsitejärjestelmää. Kaikki muu käsitettä koskeva informaatio kerrotaan selitteessä ja lisätiedoissa.
• Hyvä määritelmä on selkeä ja tiivis. Siinä nimetään yläkäsite ja kerrotaan keskeinen vieruskäsitteistä erottava piirre, muu käsitettä avartava tieto kirjoitetaan Selitteeseen.
• Määritelmä ei saisi muodostaa kehämääritelmää, jossa käsite määritellään suoraan tai epäsuorasti itsellään tai synonyymin avulla.

Millainen on hyvä määritelmä?

• Käsitesivuilla ei kannata käyttää esim. sivistyssanakirjoissa tyypillisiä nominaalimääritelmiä, joissa vierassana määritellään synonyymillään, esim. arkeotsooinen kausi = arkeeinen eoni. Tieteen termipankissa nämä molemmat sanat ovat käsitteen nimityksiä. Jos jokin synonyymeistä on harvinainen tai ei enää käytössä, tästä kannattaa tehdä lisähuomautus käsitesivulle (kohta käyttösuositus).
  • Esimerkki: arkeeinen eoni (suositeltu), arkeotsooinen kausi (vanhentunut)
• Usein määrittelyssä käytetään hyväksi toisia termejä. Näistä kannattaa tehdä linkkejä, jotka johtavat omille käsitesivuilleen. Linkkeinä termit erottuvat paremmin.
• Käsitteelle voidaan antaa useita erilaisia määritelmiä. Erilaiset määritelmät kannattaa ilmoittaa esim. numeroinnin avulla jo määritelmäosiossa, ja kuvata selitteessä käsitteen erilaiset käyttöyhteydet. Selitteeseen kannattaa myös lisätä linkkejä eri aihealueille, mikäli käsitteen määritelmät poikkeavat toisistaan huomattavasti eri tieteenalojen välillä. Linkin tekeminen, ks. Termipankin yleiset ohjeet.
  • Esimerkki: rapakivigraniitti

Selite

• Selitteen laajuutta ja sisältöä ei termipankissa ole rajattu mitenkään, koska tämä riippuu käsitteiden luonteesta.
• Kompleksisten ja laajojen käsitteiden selitteessä voi tuoda esille esimerkiksi seuraavia asioita:
  • käsitteen historia ja erilaiset tulkinnat
  • käsitteen nykymerkitys/-merkitykset (tätä kannattaa havainnollistaa esimerkein)
  • käsitteen alaa koskeva teoreettinen pohdinta ja käsitteeseen liittyvät ongelmat
  • käsitteen merkityserot esimerkiksi Suomen kallio- ja maaperän tutkimuksessa verrattuna kansainväliseen käsitykseen

Millainen on hyvä selite?

• Selite on hyvä laatia siten, että alan ulkopuolelta tuleva lukija ymmärtää sen.
• Selitteessä ei tarvitse esittää yksityiskohtaisia ratkaisuehdotuksia käsitteellisiin ongelmiin, vaan antaa pääpiirteissään kuva käsitettä koskevasta keskustelusta.
• Selitteeseen voi myös linkittää artikkeleita, jotka perehdyttävät aiheeseen tarkemmin.
• Käsitesivuille voidaan liittää myös kuvia ja taulukoita.

Lisätiedot

• Lisätiedoissa kannattaa ilmoittaa kaikki käsitettä koskeva lisäinformaatio, kuten esimerkiksi käsitteen alkuperä (jos ei ole mainittu jo selitteessä), käyttö muilla tieteenaloilla (linkitettynä muihin aihealueisiin, jos mahdollista), tekstin kirjoittaja, jos se on eri henkilö kuin tekstin termipankkiin päivittävä henkilö.
• Lisätietoihin voi myös sisällyttää paikallisesti käsitettä täsmentävän tiedon. Esimerkiksi stratigrafia-sivulla Suomen kallioperän stratigrafista tutkimusta sivuava teksti päädyttiin sijoittamaan Lisätietoihin.

Erikieliset vastineet

• Monet geologian ja geotieteiden termeistä on käännöksiä ja lainoja vieraista kielistä. Lisäksi monet käsitteet on jo määritelty kattavasti kansainvälisissä organisaatioissa englanniksi. Tästä syystä käännösvastineita on aina hyödyllistä lisätä käsitesivulle.
• Termipankin näkökulmasta käännösvastineet, siis muut kuin suomenkieliset nimitykset, ovat käsitteen nimityksiä. Tästä syystä niillekin tulee laatia oma nimityssivu. Tämän ansiosta käsitesivu voidaan löytää hakutoiminnolla myös silloin, kun vastaava suomenkielinen termi ei ole tiedossa.
• Käännösvastineet saattavat poiketa käsitteen laajuuden suhteen jonkin verran suomenkielisistä. Käännösvastaavuus-kenttä on ns. vapaa tekstikenttä, joten siinä on mahdollista myös tarkemmin kertoa, millä tavoin erikieliset vastineet poikkeavat määritelmässä kuvatusta suomenkielisestä termistä.

Lähikäsitteet

• Käsitteen määrittelyssä auttaa usein käsitesuhteiden selvittäminen, koska sitä kautta löytyvät olennaiset, erottavat käsitepiirteet. Lähikäsitteet-kohdassa voi muodostaa linkkejä käsitteen kannalta tärkeisiin toisiin käsitteisiin. Lähikäsitteiden yhteyteen voi myös täsmentää, mikä on lähikäsitteen suhde sivulla määriteltyyn käsitteeseen (esim. yläkäsite, alakäsite, vieruskäsite, osakäsite, kokonaisuuskäsite, funktiosuhde).

Lähteet

• Lähteiden käyttöön, lyhenteiden muodostamiseen ja lähteen päivitykseen termipankkiin löytyy kattavat ohjeet Tieteen termipankin ohjesivulta Lähteet.

Luokat

• Käsitesivun voi lisätä haluttuun luokkaan, kun haet lomakkeessa Luokat-kohtaan luokan nimen listasta klikkaamalla tai kirjoittamalla luokan nimen ja lisäämällä nimen perään pilkun. Jos tarvittua luokkaa ei ole, kirjoitetaan luokan nimi Luokat-kohtaan. Aihealueen nimi (Geologia) muodostuu automaattisesti luokaksi.
• Käsitteen luokittelu havainnollistaa kunkin käsitteen asemaa laajemmassa käsitejärjestelmässä.
• Termipankin käyttämässä MediaWikissä luokat ovat sivustoista muodostettuja kokoelmia. Luokka voi sisältää sekä termisivuja että toisia luokkia. Sivu voi kuulua miten moneen luokkaan hyvänsä (myös eri tieteenaloille) ja yhteen luokkaan voi kuulua miten monta sivua hyvänsä. Jokaisella sivulla näkyy sivun alalaidassa lista luokista, joihin se kuuluu.
• Luokan saa lisättyä kätevimmin lisäämällä luokan nimen perään pilkun, jolloin luokka muodostuu automaattisesti Luokat-kenttään. Luokan voi myös hakea avautuvasta valikosta.
• Geologian aihealueen luokittelu on aluillaan ja asiantuntijat voivat vaikuttaa luokitteluun ja sen kehittämiseen asiantuntijaryhmässä keskustelemalla.

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Kuka voi lisätä ja muokata käsitesivuja?

• Sivujen muokkaukseen tarvitaan nk. asiantuntijaoikeudet, jotka kukin tieteenala myöntää erikseen. Jos haluat mukaan asiantuntijatyöhön, ota yhteyttä oman alasi yhdyshenkilöön, joiden tiedot löytyvät Termipankin sivuilta.

Haluaisin kysyä lisätietoja käsitteestä ja/tai kommentoida tehtyä kuvausta. Miten tämä onnistuu?

• Jokaisella käsitesivulla on myös omat keskustelusivut, joilla kuka tahansa Termipankin rekisteröitynyt käyttäjä saa esittää lisäkysymyksiä ja kommentteja asiantuntijoille. Kysymykset näkyvät automaattisesti myös kuvauksen kirjoittajille.

Kuka ratkaisee käsitteen merkityksen?

• Monet geologian käsitteistä on määritelty jo kansainvälisissä organisaatioissa, kuten IUGS:ssä ja Kansainvälisessä stratigrafisessa komissiossa. On suositeltavaa käyttää kansainvälisiä suosituksia ja päätöksiä geologisen termityön pohjana Tieteen termipankissa.
  • Katso esimerkiksi Geologiset ajanjaksot -luokan kuvausteksti.
• Termipankin wikialusta mahdollistaa kollektiivisen kirjoittamisen, jossa kukin asiantuntija voi vapaasti muokata oman alansa käsitteiden kuvauksia. Työmuoto edellyttää kuitenkin asiantuntijoiden konsensusta ja keskustelua: mahdollisessa ristiriitatilanteessa käsitteen eri merkitykset ja erilaiset tulkinnat voidaan kirjoittaa näkyviin käsitesivulle.

Heat-pipe, pull-apart basin... entä jos termillä ei ole suomennosta?

• Geologian tutkimuskeskuksessa tehty sanasto on julkaistu Finto-palvelussa: GEO - Geologian ontologia. Tämä on hyvä paikka aloittaa suomennoksen etsiminen.
  • Osaan geologian ontologiassa olevista sanoista on tullut uusia käyttösuosituksia (esimerkiksi ediakara).
• Asiantuntija tai asiantuntijaryhmä voi ehdottaa käsitteelle suomenkielistä vastinetta.
  • Esimerkiksi termille 'abyssal peridotite' on ehdotettu suomenkielisenä vastineena termiä 'syväperidotiitti'. Heat-pipe -termille on ehdotettu suomennosta 'lämpöpiippu' ja termin keskustelusivulta löytyy tarkempi kuvaus suomennoksen perusteille.
• Suomenkielinen termi voi olla myös sitaattilaina vieraista kielistä. Tällöin lainasanalle luodaan tavalliseen tapaan nimitys käsitesivulle, ja kieleksi merkitään suomi. Lainasanan alkuperäiskieli on hyvä kertoa selitteessä ja ilmoittaa termin erikielisissä vastineissa.

Palaa geologian aihealueen etusivulle