Filosofia:yhteiskuntafilosofia
yhteiskuntafilosofia | poliittinen filosofia
| yhteiskuntafilosofia | |||
| poliittinen filosofia |
Määritelmä
filosofian osa-alue, joka tutkii yhteiskuntaan liittyviä kysymyksiä
Selite
Yhteiskuntafilosofiassa tutkitaan mm. valtion ja yhteisön välisiä suhteita, yhteisön ja sen jäsenien välisiä suhteita, sosiaalista tasa-arvoa, lakia ja moraalia, terveydenhuoltoa ja lastenhuoltoa. Se tarkastelee myös kriittisesti (poliittisia) ideaologioita ja yhteiskunnallisia järjestelyjä ja pyrkii luomaan oikean kuvan hyvästä yhteiskunnasta. Normatiivisen luonteensa vuoksi yhteiskuntafilosofia eroaa selvästi yhteiskuntatieteiden filosofiasta, joka pyrkii tarkastelemaan neutraalisti eri yhteiskuntatieteiden metodologisia ja epistemologisia ongelmia. Yhteiskuntafilosofian klassikkoina voidaan pitää Platonin Valtiota ja Hobbesin Leviathania (1651) sekä erilaisia utopistisia kirjoituksia.
Yhteiskuntafilosofisissa keskusteluissa voidaan erottaa individualismi holismista. Individualismin mukaan yhteisöt eivät ole organismeja, vaan niitä on tarkasteltava yksilöiden kautta kun taas holismin mukaan sosiaalisia ryhmiä on tarkasteltava yksikköinä riiippumatta sosiaalisista ryhmistä. Individualismin äärimuoto on libertarismi, jonka mukaan yhteiskunnassa tärkeimpiä ovat yksilön oikeudet. Libertarismi kannattaa voimakkaasti sosiaalidarwinistisia ideoita.
Martin Heideggerin (1889-1976) yhteiskuntafilosofinen ajattelu, jota voi kutsua arkkipolitiikaksi, poikkeaa selvästi perinteestä. Arkkipolitiikka ei kerro miten poliittinen yhteisö pitäisi järjestää tai miten siinä pitäisi toimia, vaan miettii sitä mikä on sen perimmäinen, ontologinen olemus. Heideggerin näkemystä on kritisoitu sillä perusteella, että se ei anna minkäänlaisia käytännön ohjeita jokapäiväiseen elämään yhteisössä.
Yhteiskuntafilosofisissa keskusteluissa voidaan erottaa individualismi holismista. Individualismin mukaan yhteisöt eivät ole organismeja, vaan niitä on tarkasteltava yksilöiden kautta kun taas holismin mukaan sosiaalisia ryhmiä on tarkasteltava yksikköinä riiippumatta sosiaalisista ryhmistä. Individualismin äärimuoto on libertarismi, jonka mukaan yhteiskunnassa tärkeimpiä ovat yksilön oikeudet. Libertarismi kannattaa voimakkaasti sosiaalidarwinistisia ideoita.
Martin Heideggerin (1889-1976) yhteiskuntafilosofinen ajattelu, jota voi kutsua arkkipolitiikaksi, poikkeaa selvästi perinteestä. Arkkipolitiikka ei kerro miten poliittinen yhteisö pitäisi järjestää tai miten siinä pitäisi toimia, vaan miettii sitä mikä on sen perimmäinen, ontologinen olemus. Heideggerin näkemystä on kritisoitu sillä perusteella, että se ei anna minkäänlaisia käytännön ohjeita jokapäiväiseen elämään yhteisössä.
Lisätiedot
Nimitys on filosofiassa vielä vakiintumaton. Suunnilleen samaa aihepiiriä käsittelevästä filosofiasta käytetään myös nimitystä poliittinen filosofia sekä englanninkielisessä että suomenkielisessä kirjallisuudessa.
Erikieliset vastineet
| social philosophy | englanti (English) |
Lähikäsitteet
- libertarismi
- poliittinen teologia
- sosiaalidarwinismi
- utopia
- yhteiskuntafilosofinen holismi
- yhteiskuntafilosofinen individualismi
- yhteiskuntatieteiden filosofia
Käytetyt lähteet
BunninNYuJ2004, HonderichT1995, AudiR1995, LindbergS2010
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:yhteiskuntafilosofia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:yhteiskuntafilosofia.)