Filosofia:subjektiivinen idealismi

From Tieteen termipankki

subjektiivinen idealismi

subjektiivinen idealismi
Definition idealismin muoto, jonka mukaan tieto voi viitata vain tietoisuudessa oleviin ideoihin
Explanation

Subjektiivista idealismi liitetään yleensä George Berkeleyn (1685-1753) empiristiseen filosofiaan. Sen mukaan aistimistoimintamme tuottaa ideoita ja ideoiden kimppuja, mutta mitään takeita meillä ei ole aistimuksista ja havainnoista riippumattomasta todellisuudesta; oleminen on havaittuna olemista eli tietoisuuden tuottama vaikutelma. Katsomuksen radikalisoimisesta seuraa solipsismi, jossa olemassa on pelkästään tiedostava minä. Berkeley tarvitsi Jumalan kaikenkattavaa havaintoa varmistamaan sen, että maailmassa on muutakin kuin aistija. John Stuart Millin (1806-1873) muotoilema fenomenalismi, jossa (mielenulkoiset tai materiaaliset) objektit määritellään havaituksi tulemisen pysyvinä mahdollisuuksina, on subjektiivisen idealismin myöhempi versio metafyysistä spekulaatiota vastustavissa positivismissa ja loogisessa positivismissa.

Myös Johann Gottlieb Fichten (1762-1814) transsendentaalista subjektifilosofiaa kutsutaan joskus subjektiiviseksi idealismiksi, vaikka se poikkeaa suuresti Berkeleyn idealismista. Fichten filosofian lähtökohta on itsensä kanssa identtinen tiedostaja (Minä), jota hän pitää kokemuksen välttämättömänä transsendentaalisena ehtona.

Related Concepts

Sources

Guyer, JauhiainenI2009

References

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 8.12.2022: Filosofia:subjektiivinen idealismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:subjektiivinen idealismi.)


Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →