Filosofia:monadi

    Tieteen termipankista

    monadi

    monadi
    Määritelmä erityisesti Leibnizin käyttämä nimitys substanssille
    Selite G. W. Leibniz (1646-1716) nimitti käsitystään substanssista (jonka ominaisuuksia ovat sielullisuus, jakamattomuus ja dynaamisuus) monadiksi ja niistä rakentuvaa metafyysistä järjestelmää monadologiaksi. Monadien ominaisuudet ovat havainto ja halu ja vain Jumala voi luoda tai hävittää ne. Monadit eivät ole suorassa vuorovaikutuksessa keskenään, vaan vain ilmaisevat toistensa tiloja. Monadeja on eritasoisia yksinkertaisista (elottomat oliot) monimutkaisiin (eläin- ja ihmissielut). On kiistanalaista katsoiko Leibniz myös Jumalan monadiksi. Samoin on kiistanalaista, kannattiko Leibniz näkemystä, että on olemassa materialistisia monadeja ja missä uransa vaiheessa hän näin otaksui. Joka tapauksessa monimutkaiset oliot kuten eläimet ja ihmiset koostuvat monadien aggregaateista, joita johtaa korkeampitasoinen monadi eli sielu. Hän esittää monadien peruspiirteet kirjoituksessa Monadologia (1714). Termiä monadi käyttivät ennen Leibnizia monet uusplatonistit.

    Erikieliset vastineet

    monadenglanti (English)
    monaderanska (français)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    AhoTRoinilaM2011

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 29.3.2024: Filosofia:monadi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:monadi.)