Filosofia:pluralismi
pluralismi | moneusoppi
| pluralismi | |
| moneusoppi |
Määritelmä
1. metafysiikassa ontologinen näkemys, jonka mukaan maailmassa on monia tai monenlaisia substansseja
2. tietoteoriassa pluralismi merkitsee sitä, että on useampi kuin yksi perusta tiedolle tai todellisuuden selittämiselle
3. metodologisen pluralismin mukaan tieteessä on käytettävä monia erilaisia menetelmiä
4. etiikassa näkemys, joka korostaa moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan
1. metafysiikassa ontologinen näkemys, jonka mukaan maailmassa on monia tai monenlaisia substansseja
2. tietoteoriassa pluralismi merkitsee sitä, että on useampi kuin yksi perusta tiedolle tai todellisuuden selittämiselle
3. metodologisen pluralismin mukaan tieteessä on käytettävä monia erilaisia menetelmiä
4. etiikassa näkemys, joka korostaa moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan
Selite
Pluralismi metafysiikassa tarkoittaa yleensä näkemystä, jonka mukaan todellisuuden perusyksikköjä eli substansseja on useampi (enemmän kuin kolme). Esimerkki pluralistista on G. W. Leibniz (1646-1716), joka oletti substansseja (hän kutsui niitä monadeiksi) olevan ääretön määrä. Ongelma pluralismissa on määritellä subtanssien väliset suhteet (Leibniz oletti ennalta-asetun harmonian, joka määrittää monadien keskinäiset suhteet).
Tietoteoreettisen pluralismin mukaan on useampia kuin yksi mahdollinen tiedon perusta tau useampia kuin yksi tapa selittää todellisuus.
Metodologinen pluralismi taas katsoo, että tieteessä on käytettävä monia erilaisia menetelmiä. Tiedepoliittisena näkemyksenä se tarkoittaa kantaa, jonka mukaan ei ole perustetta ratkaista mikä kilpailevista menetelmistä on paras ja siksi on järkevää kokeilla jatkuvasti eri menetelmiä. Tieteellisen tutkimuksen yleistä luonnetta koskevana näkemyksenä metodologinen pluralismi on kanta, jonka mukaan ei ole edes periaatteessa mahdollista muotoilla kaikilla tutkimuksen aloilla pätevää menetelmää. Eri tieteenalat poikkeavat toisistaan huomattavasti ja siten eri aloilla tulee olla erilaiset tutkimusmenetelmät. Voidaan esimerkiksi väittää, että ihmistieteet ja luonnontieteet ovat tässä suhteessa erilaisia. Siten loogisen empirismin kannattama tieteen ykseyden periaate on virheellinen.
Etiikassa pluralismi korostaa yksilöllisyyttä ja sitä kautta moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan.
Tietoteoreettisen pluralismin mukaan on useampia kuin yksi mahdollinen tiedon perusta tau useampia kuin yksi tapa selittää todellisuus.
Metodologinen pluralismi taas katsoo, että tieteessä on käytettävä monia erilaisia menetelmiä. Tiedepoliittisena näkemyksenä se tarkoittaa kantaa, jonka mukaan ei ole perustetta ratkaista mikä kilpailevista menetelmistä on paras ja siksi on järkevää kokeilla jatkuvasti eri menetelmiä. Tieteellisen tutkimuksen yleistä luonnetta koskevana näkemyksenä metodologinen pluralismi on kanta, jonka mukaan ei ole edes periaatteessa mahdollista muotoilla kaikilla tutkimuksen aloilla pätevää menetelmää. Eri tieteenalat poikkeavat toisistaan huomattavasti ja siten eri aloilla tulee olla erilaiset tutkimusmenetelmät. Voidaan esimerkiksi väittää, että ihmistieteet ja luonnontieteet ovat tässä suhteessa erilaisia. Siten loogisen empirismin kannattama tieteen ykseyden periaate on virheellinen.
Etiikassa pluralismi korostaa yksilöllisyyttä ja sitä kautta moniarvoisuutta yksiarvoisuuden sijaan.
Erikieliset vastineet
| pluralism | englanti (English) | |
| pluralisme | ranska (français) | |
| pluralism | ruotsi (svenska) | |
| Pluralismus | saksa (Deutsch) | |
| pluralism | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
SalonenT2008, KeinänenJVadenT2011, KotkavirtaJNyyssönenS2006, SaarinenE1994
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Filosofia:pluralismi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:pluralismi.)