Filosofia:monadi
monadi
| monadi |
Määritelmä
erityisesti Leibnizin käyttämä nimitys substanssille
Selite
G. W. Leibniz (1646-1716) nimitti käsitystään substanssista (jonka ominaisuuksia ovat sielullisuus, jakamattomuus ja dynaamisuus) monadiksi ja niistä rakentuvaa metafyysistä järjestelmää monadologiaksi. Monadien ominaisuudet ovat havainto ja halu ja vain Jumala voi luoda tai hävittää ne. Monadit eivät ole suorassa vuorovaikutuksessa keskenään, vaan vain ilmaisevat toistensa tiloja. Monadeja on eritasoisia yksinkertaisista (elottomat oliot) monimutkaisiin (eläin- ja ihmissielut). On kiistanalaista katsoiko Leibniz myös Jumalan monadiksi. Samoin on kiistanalaista, kannattiko Leibniz näkemystä, että on olemassa materialistisia monadeja ja missä uransa vaiheessa hän näin otaksui. Joka tapauksessa monimutkaiset oliot kuten eläimet ja ihmiset koostuvat monadien aggregaateista, joita johtaa korkeampitasoinen monadi eli sielu. Hän esittää monadien peruspiirteet kirjoituksessa Monadologia (1714). Termiä monadi käyttivät ennen Leibnizia monet uusplatonistit.
Erikieliset vastineet
| monad | englanti (English) | |
| monade | ranska (français) |
Lähikäsitteet
- aggregaatti
- ennalta-asetettu harmonia
- ilmaisu
- pluralismi
- substanssi (yläkäsite)
- uusplatonismi (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Filosofia:monadi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:monadi.)