Kielitiede:frekventatiivinen
frekventatiivinen | frekventatiivi
frekventatiivinen | |||
frekventatiivi |
Määritelmä
sellainen verbijohdos, joka ilmaisee useasti tapahtuvaa, toistuvaa tai jatkuvaa tekemistä
Selite
Frekventatiiviverbit ovat tyypillisesti verbikantaisia (esim. laulella, juoksennella, lueskella), mutta fennistiikassa myös tiettyjä nominikantaisia johdoksia on sanottu frekventatiivisiksi (esim. kynäillä, ilkeillä, meloa). Tärkeimmät frekventatiiviset johtimet suomen kielessä ovat -le-, - i-, -ksi-, -hti- ja -o-.
Lisätiedot
VISK2008 Frekventatiiviseksi sanotaan verbijohdosta, joka ilmaisee usein toistuvaa tai jatkuvaa tilannetta; verbi on aspektimerkitykseltään yleensä rajapakoinen ja sen kuvaama tilanne rajaamaton, esim. Lomalla lueskelin ja laiskottelin. Tärkeimmät frekventatiiviset johdinainekset ovat -le-, - i-, -ksi-, -hti- ja -o-. (» § 351–.)
Lähikäsitteet
- kontinuatiivinen (vieruskäsite)
- momentaaninen (vieruskäsite)
- muuntelujohdos
- verbijohdos (ominaisuuden kantaja)
Käytetyt lähteet
KFT1993, VISK2008, KarlssonF2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Kielitiede:frekventatiivinen. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:frekventatiivinen.)