Kielitiede:lauseke

Tieteen termipankista

lauseke | fraasi

lauseke
fraasi
Määritelmä lauseen funktionaalinen rakenneosa, tiettyyn sananluokkaan kuuluvan sanan ympärille rakentunut syntaktinen konstruktio
Selite Esimerkiksi substantiivilauseke on sellainen rakenne, jonka edussanana on substantiivi. Sllä voi olla määritteitä (tämä viisas ihminen), ja se taipuu lauseyhteydestä riippuen sijoissa ja luvussa (tällä viisaalla ihmisellä on iso perhe; näitä viisaita ihmisiä ei voi ymmärtää).
Lisätiedot
VISK2008 Lauseke on nimitys yhteen liittyvien sanojen kimpulle, ts. sellaiselle rakenteelle jonka sana muodostaa mahdollisten laajennustensa kanssa. Kyseistä sanaa sanotaan lausekkeen edussanaksi, ja lauseketta nimitetään (eräin poikkeuksin) edussanansa sanaluokan mukaan. Esim. substantiivi ystävillä voi muodostaa substantiivilausekkeen kuten pienillä ystävillä tai äidin vanhoilla ystävillä Saksassa, adjektiivi vanhoja taas adjektiivilausekkeen liian vanhoja pelaamaan. Myös yksittäinen sana muodostaa lausekkeen: Ystäväni asuu kaukana. Useammasta sanasta koostuva lauseke muodostaa yleensä yhtäjaksoisen rakenteen. On kuitenkin lauseyhteyksiä, joissa muuten yhtäjaksoisena esiintyvän lausekkeen osat voivat olla toisistaan erillään, esim. Pelaamaan he ovat liian vanhoja (hajarakenne). (» § 439.) Lausekkeista käytetään kielitieteellisessä kirjallisuudessa yleensä englantilähtöisiä lyhenteitä, esim. substantiivilauseke on NP, adjektiivilauseke on AP. Isossa suomen kieliopissa finiittiverbien ei katsota muodostavan lausekkeita, vaan joskus puhutaan verbi-ilmauksista (» § 443).

Erikieliset vastineet

laavengo knipposSuomen romanikieli (kaalengo tšimb)
phrasal unitenglanti (English)
phraseenglanti (English)
gihppupohjoissaame (davvisámegiella)
frasruotsi (svenska)
Phrasesaksa (Deutsch)
fraasviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

JK2009, KarlssonF2004, VISK2008

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kielitiede:lauseke. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:lauseke.)