NP | substantiivilauseke | nominilauseke


NP
substantiivilauseke
nominilauseke

Määritelmä (fi)

lauseen nominaalinen jäsen, substantiivi, pronomini tai numeraali, joka esiintyy subjektina, objektina tai predikatiivina tai elementtinä adverbiaalilausekkeessa

Selite (fi)

Kirjainlyhenne NP tulee englannin termistä noun phrase (suomeksi 'substantiivilauseke'), jota termi substantiivilauseke siis vastaa täysin. Tämän lausekkeen edussanana esiintyykin useimmiten substantiivi, jonka tavoin myös pronominit ja numeraalit edussanoina toimivat. Niiden olemassaolon vuoksi NP:n suomenkielisenä vastineena on käytetty myös termiä nominilauseke.
Substantiivilausekkeena voi olla pelkkä substantiivi (leikkaus onnistui) tai pronomini (se onnistui) mutta myös sanaliitto (eilinen vaikea leikkaus), pääsana + määritelause (leikkaus, joka tehtiin eilen) tai alisteinen lause (ehdotan, että leikkaus tehdään heti). Pronominit muodostavat lausekkeen yksin.

Lisätiedot (fi)

VISK2008 NP on yhteisnimitys substantiivilausekkeelle ja substantiivilausekkeen tavoin toimivalle pronominin tai numeraalin muodostamalle lausekkeelle. NP:itä ovat siis esim. talo, pienellä tytöllä, Liisan nuorin poika sekä minä, tämä, se joka tulee ensimmäiseksi, joku teistä, kolme lasta. (» § 442.)

Erikieliset vastineet

NP	englanti (English)
noun phrase	englanti (English)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KFT1993, KarlssonF2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 10.2.2026: Kielitiede:NP. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:NP.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →