Oikeustiede:edustus
edustus
edustus |
Jos oikeustoimen tekijä ei voi itse tehdä oikeustointa esteen, esimerkiksi sairauden tai matkan vuoksi, tarvitsee hän edustajan tekemään sen puolestaan. Muutoinkaan ei oikeustoimen osapuolen tarvitse itse olla mukana asioista sovittaessa, vaan hän voi antaa oikeustoimen toisen henkilön tehtäväksi. Se voi johtua esimerkiksi mukavuussyistä tai siitä, ettei henkilö ole itse oikeustoimikelpoinen. Edustajan käyttäminen on voitu myös kieltää, mutta kiellot ovat harvinaisia. Avioliitostaan henkilön on päätettävä aina itse, samoin testamentti on tehtävä itse.
Jos luonnollinen henkilö ei ole oikeustoimikelpoinen, esimerkiksi liian nuori tai sairas toimimaan itsenäisesti, hän ei voi tehdä sopimusta omasta puolestaan. Hänen laillisen edustajansa tai määrätyn on ilmaistava sopimustahto pätevän sopimuksen syntymiseksi. Laillinen edustaja voi oman toiminnan sijasta jättää varsinaisen sopimuksen tekemisen toisen hoidettavaksi. Oikeushenkilön puolesta toimii aina luonnollinen henkilö eli oikeushenkilöä on edustettava.
Edustusta voidaan luonnehtia kolmen tuntomerkin avulla:
- Edustus on omatahtoista toimintaa toisen nimissä. Lähetti, joka välittää toisen henkilön tahdonilmaisun suullisesti sen toistaen tai kirjallisesti esimerkiksi lapulla, ei ole edustaja, koska häneltä puuttuu oma tahto tahdonilmaisun antamiseen.
- Tehdyn oikeustoimen oikeusvaikutukset kohdistuvat edustettuun
- Edustaja jää tehdyn sopimuksen tai oikeustoimen ulkopuolelle
Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Aurejärvi&Hemmo2006, AurejärviE1986, EIF-I, Halila&Ylöstalo1980, Saarnilehto&al2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:edustus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:edustus.)