Oikeustiede:yleinen oikeusperiaate
yleinen oikeusperiaateEU-oikeus
| yleinen oikeusperiaate |
Yleiset oikeusperiaatteet voivat olla sekä kirjoittamattomia että Euroopan unionin positiiviseen oikeuteen sisällytettyjä oikeudellisia lähteitä. Yleisiä oikeusperiaatteita ovat Euroopan uniosta tehdyn sopimuksen artiklan 6(3) mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa taatut ja jäsenvaltioiden yhteisestä valtiosääntöperinteestä johtuvat perusoikeudet. EU-oikeudessa yleisiä oikeusperiaatteita voidaan johtaa myös kaikille jäsenvaltioille yhteisistä yleisistä oikeusperiaatteista. Esimerkkinä EU:n jäsenvaltioiden oikeuskulttuurista johdetuista yleisistä oikeusperiaatteista voidaan mainita oikeusvarmuuden periaate, jonka historiallinen tausta jäljittyy etenkin Ranskaan ja Saksaan. Lisäksi Euroopan unionin tuomioistuin on tunnistanut oikeuskäytännössään useita yleisiä oikeusperiaatteita perustaen toimivaltansa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 19(1) artiklaan, jonka mukaan "Euroopan unionin tuomioistuimen velvollisuuteen huolehtia siitä, että perussopimusten tulkinnassa ja soveltamisessa noudatetaan lakia." Yleiset oikeusperiaatteet toimivat näin ollen oikeudellisina instrumentteina, joiden tulkinta ylläpitää ja kehittää EU-oikeusjärjestelmän SEU 2 artiklan arvoihin perustuvaa oikeusvaltioideologiaa. Yleisillä oikeusperiaatteilla on laintulkintaa harmonisoiva ja koherenssia ylläpitävä funktio ja ne luokitellaan vahvasti velvoittaviin oikeuslähteisiin.
Periaatteiden ja sääntöjen välisen kategoriseen jakoon perustuen yleisiin oikeusperiaatteisiin liitetään yleensä tietty moraalinen painoarvo ja niiden kuvataan toimivan tulkintaa ohjaavina instrumentteina, jotka jättävät laintulkitsijoille harkintavaltaa tapauskohtaisen soveltamisen suhteen sekä korjaavat lainsäädännön aukkokohtia. Yleisten oikeusperiaatteiden asemaa EU-oikeudessa on vahvistanut niiden laaja kodifiointi EU:n perussopimuksiin ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, mikä on tuonut niille muodollisen konstitutionaalisen aseman.
Euroopan unionin tuomioistuimen ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen välisellä dialogilla on merkittävä rooli yleisten oikeusperiaatteiden sisällön ja laajuuden kehittymisessä, ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaiset yleiset oikeusperiaatteet toimivat Euroopan unionissa viranomaisten toiminnan laillisuuden mittarina. Yleisiin oikeusperiaatteisiin kuuluvat muun muassa: suhteellisuusperiaate, tasa-arvoperiaate, tehokkuusperiaate, toissijaisuusperiaate ja puolustautumisoikeuksien periaate.
Käytetyt lähteet:
Sopimus Euroopan unionista (konsolidoitu toisinto 2016) EUVL C 202, Sopimus Euroopan Unionin toiminnasta (konsolidoitu toisinto 2016) EUVL C 202, Euroopan Unionin perusoikeuskirja (2016) EUVL C 202, Euroopan ihmisoikeussopimus (1950) sellaisena kuin se on muutettuna pöytäkirjoilla 1., 4., 6., 7., 11., 12., 13., 14., ja 16Kirjoittaja: Kukka Kuusela
Erikieliset vastineet
| General Principle | englanti (English) | |
| Principe Général | ranska (français) | |
| Allmän Princip | ruotsi (svenska) | |
| Allgemeiner Grundsatz | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- oikeudellinen instrumentti
- oikeuslähde
- oikeusperiaate
- oikeusvarmuus (eurooppaoikeus)
- perusoikeudet
- puolustautumisoikeuksien periaate
- suhteellisuusperiaate
- syrjimättömyysperiaate
- sääntö
- tehokkuusperiaate
- toissijaisuusperiaate
- tulkintavaikutus
Käytetyt lähteet
EYVL C 202, EU:T:2002:283, AlexyR2002, AmalfitanoC2018, Craig&deBúrca2015, DworkinR1978, Feteris&al2016, ReichN2014, TridimasT2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:yleinen oikeusperiaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yleinen oikeusperiaate.)