säätyvaltiopäivät


säätyvaltiopäivät

Määritelmä yleisnimitys useiden Euroopan maiden ml. Suomen ja Ruotsin historiassa lakiasäätäville kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa valtakunnan säädyt olivat edustettuja kukin erikseen muodostaen tyypillisesti omat edustuslaitoksen kamarinsa

Selite Säätyvaltiopäivät on yleisnimitys eri Euroopan maissa useiden vuosisatojen mittaan toimineille säätyjen kokouksille tai edustuslaitoksille, joissa kukin sääty kokoontui erikseen omaan kamariinsa tekemään omat päätöksensä. Säätyjen päätöksistä tuli koko säätyvaltiopäivien päätöksiä kussakin tapauksessa erikseen säädetyn menettelyn mukaisesti: joissakin maissa joissakin asioissa säätyjen enemmistön päätös saattoi riittää, kun taas toisenlaisessa järjestelmässä saatettiin edellyttää kaikkien säätyjen yksimielisyyttä. Säätyvaltiopäiville säätynsä edustajaksi pääsemisen tavat vaihtelivat maasta ja säädystä toiseen. Esimerkiksi Ruotsissa ja Suomessa aatelissäädyssä edustettuina oli jokainen valtakunnan aatelissuku, kun taas muihin säätyihin pääsemiseksi suoritettiin vaalit, joissa äänioikeus saattoi riippua säätyyn kuulumisen lisäksi varakkuudesta. Esimerkiksi porvarissäätyyn edustajia valittaessa vaalipiireinä toimivat kaupungit.

Useimmiten Euroopan historiassa tunnetuilla säätyvaltiopäivillä ovat olleet edustettuina aatelisto, papisto ja porvaristo, mutta Ruotsin ja sittemmin myös autonomian ajan Suomen tapauksessa maata omistanut talonpoikaisto muodosti edustuslaitoksen neljännen kamarin. Pohjolan valtakuntien ohella säätyvaltiopäivät ovat olleet osa esimerkiksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan sekä Puolan kuningaskunnan valtiollista historiaa.

Vanhassa Ruotsin valtakunnassa myös valtakunnan suomalaisten osien valtiopäivämiehet työskentelivät säätyvaltiopäivillä täysivaltaisina säätyjensä edustajina aina valtiopäivätoiminnan alkamisesta siihen asti kunnes Ruotsi menetti Suomen Suomen sodassa 1808–1809 Venäjälle. Ruotsissa säätyvaltiopäivät jatkoivat toimintaansa tämän jälkeenkin ilman suomalaisia aina 1860-luvulla maassa tehtyyn valtiopäiväuudistukseen asti. Suomessa puolestaan ruotsalaiset lait pysyivät voimassa myös autonomian ajalla, minkä takia maassa ryhdyttiin pitämään omia säätyvaltiopäiviään, joista ensimmäisinä on historiankirjoituksessa pidetty Porvoon maapäiviä 1809, vaikka säännöllinen valtiopäivätoiminta alkoikin vasta 1860-luvulla. Autonomisessa Suomessa säätyvaltiopäivistä luovuttiin eduskuntauudistuksessa 1906, kun yksikamarinen yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valittava eduskunta korvasi monikamarisen edustuslaitoksen.

Erikieliset vastineet

Diet	englanti (English)
dieta	latina (Latina)
diète	ranska (français)
riksens ständer, rikets ständer	ruotsi (svenska)
ståndsriksdagen	ruotsi (svenska)
Ständereichstag	saksa (Deutsch)

Lähikäsitteet

aatelissääty (vieruskäsite)
eduskunta (vieruskäsite)
pappissääty (vieruskäsite)
parlamentti (vieruskäsite)
porvarissääty (vieruskäsite)
talonpoikaissääty (vieruskäsite)

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Historia:säätyvaltiopäivät. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:säätyvaltiopäivät.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →