Historia:autonomian aika
autonomian aika
autonomian aika |
Ruotsin ajalta perittyjen perustuslakien, valtiopäivälaitoksen, paikallishallintoelinten, oikeuslaitoksen, lainsäädännön ja luterilaisen uskonnon lisäksi Suomi sai myös autonomian ajalla omat uudet hallintoelimensä kuten senaatin sekä Pietarissa toimineen Suomen asiain komitean ja ministerivaltiosihteerin. Tässä mielessä autonomian aika käsitteenä heijastaa niin kutsuttua perustuslaillista näkemystä Suomen asemasta Venäjästä lainsäädännöllisesti erillisenä valtiokokonaisuutena.
Suomen erityisaseman merkitystä on 1900-luvun jälkipuoliskolla arvioitu uudelleen, kun Suomi on alettu nähdä laajemmassa, Venäjän imperiumiin liittyvässä kontekstissa ja Suomen erillisyyden sijasta on alettu tulkita Suomen 1800-luvun historiaa yleisvenäläisestä ja yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, josta käsin Suomen autonomia näyttäytyy vähemmän omaperäisenä. Tätä uudelleentulkintaa ovat edustaneet mm. Matti Klinge, Osmo Jussila ja Max Engman.
Erikieliset vastineet
Age of Autonomy | englanti (English) | |
autonomins tid | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- eduskuntauudistus (vieruskäsite)
- ensimmäinen sortokausi (vieruskäsite)
- Haminan rauha 1809 (vieruskäsite)
- helmikuun manifesti (vieruskäsite)
- kenraalikuvernööri (vieruskäsite)
- ministerivaltiosihteeri (vieruskäsite)
- perustuslaillisuus (vieruskäsite)
- Porvoon maapäivät 1809 (vieruskäsite)
- Suomen asiain komitea (vieruskäsite)
- Suomen senaatti (vieruskäsite)
- Suomen sota 1808–1809 (vieruskäsite)
- Suomen suuriruhtinaskunta (vieruskäsite)
- säätyvaltiopäivät (vieruskäsite)
- toinen sortokausi (vieruskäsite)
- vuoden 1772 hallitusmuoto (vieruskäsite)
- yhdistys- ja vakuuskirja (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Engman2009, JussilaO2007, Klinge1996
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Historia:autonomian aika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:autonomian aika.)