Historia:autonomian aika

    Tieteen termipankista

    autonomian aika

    autonomian aika
    Määritelmä Suomen historiassa aika Suomen siirtymisestä osaksi Venäjän imperiumia vuonna 1809 Suomen itsenäistymiseen vuonna 1917
    Selite Aikaa 1809–1917 kutsutaan Suomen historiassa usein autonomian ajaksi, koska siirtyessään osaksi Venäjän keisarikuntaa maa säilytti, kuten Euroopassa oli usein tuohon aikaan tapana uusia alueita valloitettaessa, vanhat ruotsalaiset lakinsa ja paikalliset hallintoelimensä. Käsitteenä autonomian aika kiteyttääkin ajatuksen, että olematta kuitenkaan itsenäinen valtio Suomella oli tietynlainen itsemääräämisoikeus ainakin itseään koskevissa asioissa.

    Ruotsin ajalta perittyjen perustuslakien, valtiopäivälaitoksen, paikallishallintoelinten, oikeuslaitoksen, lainsäädännön ja luterilaisen uskonnon lisäksi Suomi sai myös autonomian ajalla omat uudet hallintoelimensä kuten senaatin sekä Pietarissa toimineen Suomen asiain komitean ja ministerivaltiosihteerin. Tässä mielessä autonomian aika käsitteenä heijastaa niin kutsuttua perustuslaillista näkemystä Suomen asemasta Venäjästä lainsäädännöllisesti erillisenä valtiokokonaisuutena.

    Suomen erityisaseman merkitystä on 1900-luvun jälkipuoliskolla arvioitu uudelleen, kun Suomi on alettu nähdä laajemmassa, Venäjän imperiumiin liittyvässä kontekstissa ja Suomen erillisyyden sijasta on alettu tulkita Suomen 1800-luvun historiaa yleisvenäläisestä ja yleiseurooppalaisesta näkökulmasta, josta käsin Suomen autonomia näyttäytyy vähemmän omaperäisenä. Tätä uudelleentulkintaa ovat edustaneet mm. Matti Klinge, Osmo Jussila ja Max Engman.

    Erikieliset vastineet

    Age of Autonomyenglanti (English)
    autonomins tidruotsi (svenska)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Engman2009, JussilaO2007, Klinge1996

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Historia:autonomian aika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:autonomian aika.)