Historia:sääty

    Tieteen termipankista

    sääty

    sääty
    Määritelmä oikeuksiensa, velvollisuuksiensa, asemansa ja usein myös syntyperänsä perusteella määritelty ihmisryhmä varsinkin antiikin, keskiajan ja uuden ajan eurooppalaisissa yhteiskunnissa, soveltuvin osin myös muualla maailmassa; tavallisimmin säätyjaossa ihmiset eroteltiin aatelistoon, papistoon ja porvaristoon tai kolmanteen säätyyn, Ruotsissa ja Suomessa lisäksi myös talonpoikiin
    Selite Yhteiskunnan jakautuminen asemaltaan, oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan toisistaan jyrkästi poikenneisiin, usein jo syntyperän mukaan määräytyneisiin säätyihin oli länsimaisessa kulttuurissa ennen ajatusta ihmisten tasa-arvoisuudesta lain edessä ja yleisistä ja jakamattomista ihmisoikeuksista koko yhteiskuntajärjestyksen perusta. Säätyjen tehtäväjaon katsottiin olevan jumalallista alkuperää, ja säätyjaon oikeutus oli osa samaa ajattelua kuin koko valtiollisen vallan oikeutus ja luomakunnan järjestys. Säädyt tai niiden edustajat kokoontuivat ajoittain myös säätykokouksiin, kuten säätyvaltiopäiville tai maapäiville. Länsimaisessa historiassa yleisimmistä säädyistä aateliston tehtävä oli sotia, papiston rukoilla, porvariston käydä kauppaa ja talonpoikien työskennellä pelloilla. Läntiselle Euroopalle tyypilliseksi kehittyi kolmisäätyoppi siinä missä erityisesti Ruotsissa ja Suomessa säätyjä oli neljä myös valtiopäivillä edustettuna. Yleistä ja tyypillistä oli, että eri säädyille, varsinkin aatelille, oli eri valtakunnissa säädetty privilegiot eli erioikeudet.

    Erikieliset vastineet

    Estateenglanti (English)
    ordolatina (Latina)
    ordreranska (français)
    étatranska (français)
    ståndruotsi (svenska)
    Ständesaksa (Deutsch)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    DubyG1978

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 28.3.2024: Historia:sääty. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Historia:sääty.)