oikeudellinen induktio


oikeudellinen induktio

Määritelmä päätelmä useista yksittäisistä oikeussäännöistä tai lainsoveltamisratkaisuista (prejudikaateista, ks. ennakkopäätös) yleiseen oikeussääntöön tai päätelmä, jonka mukaan tilannetta, joka on samalla tavoin säänneltyjen tilanteiden välimuoto, tulee arvioida yhdenmukaisesti säänneltyjen tilanteiden kanssa

Selite

Induktiivisella metodilla voidaan oikeustieteessä tarkoittaa hieman eri asioita. Laajemmassa mielessä induktio tarkoittaa päätelmää yksittäisistä säännöistä yleisempään sääntöön. Kun esimerkiksi kauppakaaren 11 luvun 4 § ja 12 luvun 4 § sääntelevät vilpittömän mielen saantosuojaa lainan ja talletuksen kohdalla, ulotetaan sanotut säännöt yleisempänä sääntönä myös muihin tapauksiin, joissa irtaimen esineen oikeudettomasti luovuttanut henkilö on saanut sen omistajalta tämän vapaaehtoisen toimen perusteella. Tällaisia tapauksia voisivat olla lähinnä vuokra, toimeksianto, osamaksukauppa ja leasing.

Suppeammassa merkityksessä induktiolla tarkoitetaan tapausta, jossa kaksi tai useampia tilanteita on eri normein säännelty samalla tavalla. Eteen tulee tapaus, joka on säänneltyjen tilanteiden välimuoto. Tällöin konstruoidaan käsitteellinen luokka, johon samoin säännellyt tapaukset kuuluvat, ja sen perusteella, että välimuoto näyttää kuuluvan kyseiseen luokkaan, päätellään, että myös sen tulee kuulua samanlaisen sääntelyn alaan. Näin voisi olla edellä mainitussa tapauksessa (kauppakaari 11:4 ja 12:4) silloin, kun on epäselvää, onko esineen haltuunsa saaneella ollut lupa käyttää sitä (kuten lainassa) vai ei (kuten talletuksessa).

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

KlamiH1998, MakkonenK1981, s. 225

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:oikeudellinen induktio. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:oikeudellinen induktio.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →