Oikeustiede:kalastuslainsäädäntö
kalastuslainsäädäntö
| kalastuslainsäädäntö |
Kalastuslain (379/2015) "tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu". Määrityksestä ilmenee pyrkimys tasapainottaa kalastuksen edistämistä elinkeinona muuhun alueiden käyttöön ja samalla taata kalakantojen riittävä uudistumiskyky. Liikakalastus vaatii ajoittain tai paikallisesti rajoitusten tai kiintiöiden asettamista. Lakia sovelletaan paitsi sisävesissä myös Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä (laki 1058/2004) samoin kuin tulvan peittämillä vesialueen ulkopuolisilla alueilla. Pyynnin osalta kalalajeihin rinnastetaan nahkiainen ja rapu. Merikalastusta ja kiintiöiden asettamista sääntelee myös Euroopan unionin yhteinen kalastuspolitiikka.
Kalastuslaissa säädetään kalastusoikeuksien lajeista ja kalastustavoista sekä kalastuksen valvonnasta mukaan lukien kalastuksenhoitomaksusta. Vesilaissa (587/2011) säädetään kalastuksen turvaamisesta vesistöhankkeiden yhteydessä (kalatalousvelvoite).Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
HaatajaK1951, HE192/2014, HonkanenM1985
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:kalastuslainsäädäntö. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kalastuslainsäädäntö.)