kuittaus oikeudenkäynnissä

Määritelmä vastakkaisten saamisten käyttäminen puolin ja toisin asianosaisten toisiltaan vaatimien saatavien maksuiksi siltä osin kuin ne peittävät toisensa

Selite

Vastaaja voi saatavansa turvaamiseksi joko nostaa vastakanteen tai vapaamuotoisella asiaväitteellä oikeudenkäynnissä vaatia kuittausta. Kuittausvaatimus on pääsääntöisesti esitettävä jo valmistelussa. Pääkäsittelyssä esitettyä vaatimusta ei tutkita, ellei vastaaja saata todennäköiseksi, että hänen laiminlyöntinsä esittää vaatimus valmistelussa johtui pätevästä syystä (oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §). Tällainen syy on esimerkiksi vastasaatavan syntyminen vasta valmistelun päätyttyä. Kantajan kanteessa esitetty saamisvaatimus ja vastaajan sitä vastaan tekemä kuittausvaatimus on ratkaistava yhdessä, ellei saamisvaatimus perustu juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin (oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 5 §:n 2 momentti).

Vapaamuotoisesti esitettyä kuittausvaatimusta ei tutkita, jos kanne jätetään tutkimatta tai hylätään muusta syystä kuin kuittausvaatimuksen takia. Lisäksi tällainen kuittausvaatimus voidaan tutkia ainoastaan pääkanteella vaadittuun määrään asti. Jos vastavaatimus on suurempi kuin päävaatimus ja vastapuoli halutaan saada velvoitetuksi suorittamaan koko vastasaaminen, kuittausvaatimus tulee tehdä vastakanteella.

Tuomioistuimen ratkaisu saa oikeusvoiman siltä osin kuin kuittausvaatimus on hyväksytty. Sen sijaan kuittausvaatimuksen hylkäävä ratkaisu ei vallitsevan kannan mukaan ole oikeusvoimainen, vaan vastasaatavaa voidaan vaatia uudelleen kanteella tuomioistuimessa.

Kuittaukseen voidaan vedota myös konkurssissa ja ulosotossa.

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Jokela

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-IV, s. 236-239, JokelaA2012, s. 319-320

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Oikeustiede:kuittaus oikeudenkäynnissä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kuittaus oikeudenkäynnissä.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →