Oikeustiede:tuomiovalta/laajempi kuvaus

    Tieteen termipankista

    Palaa takaisin käsitesivulle

    Tuomiovallan käyttämisestä säädetään varsin yksityiskohtaisesti tavallisen lain tasolla, mutta lainkäyttöorganisaation perusteet on säädetty PeL 9 luvussa. PeL 98 §:stä ilmeneekin, että yleisiä tuomioistuimia ovat alioikeuksina käräjäoikeudet, ylioikeuksina hovioikeudet ja ylimpänä asteena korkein oikeus. Samoin säädetään 1.1.2017 voimaan tulleen tuomioistuinlain (673/2016) 1:2.1:ssa. Yleisissä tuomioistuimissa käytävä oikeudenkäynti on yleistä lainkäyttöä erotuksena hallintolainkäytöstä, joka tapahtuu hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Tuomiovallan jakautuminen yleiseen lainkäyttöön ja hallintolainkäyttöön on sekin historiallista perua, mutta erottelun mielekkyydestä on viime aikoina käyty keskustelua. Lisäksi tuomiovaltaa käytetään erityistuomioistuimissa, joita ovat työtuomioistuin, markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Satunnaisten tuomioistuinten asettaminen on kielletty (PeL 98.3 §), mikä tarkoittaa, ettei satunnaisilla tuomioistuimilla – jos sellaisia ilmenisi – olisi tuomiovallan käyttäjän laillista asemaa eikä merkitystä. Tuomiovaltaa laillisesti käyttävän tuomioistuimen perusominaisuuksiin kuuluvatkin lailla perustaminen, riippumattomuus (etenkin hallitusvallasta), puolueettomuus ja vakinaisuus.

    Kuitenkin tiettyjä yksittäisiä asioita varten on rikosasioissa valtakunnanoikeus ja riita-asioissa välimiesmenettely. PeL 101 §:n mukaan valtakunnanoikeus käsittelee syytteen, joka nostetaan valtioneuvoston jäsentä, oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä taikka korkeimman oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden jäsentä vastaan lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa, samoin kuin syytteen tasavallan presidenttiä vastaan PeL 113 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta. Välimiesmenettely puolestaan on yksityistä lainkäyttöä, josta asianosaiset voivat sopia ja jossa he voivat valita välimiesoikeuden kokoonpanon. Enempää valtakunnanoikeudessa kuin välimiesmenettelyssä ei ole kysymys satunnaisesta tuomioistuimesta, vaan lainsäätäjän tunnustamasta lainkäyttöorgaanista. Myös välimiesoikeuden antama ratkaisu, välitystuomio, on pantavissa pakolla täytäntöön ulosottomenettelyssä.

    Tuomiovallalle ominaisia piirteitä on myös eräiden lautakuntien menettelyssä, kuten kuluttajariitalautakunnassa käytävässä prosessissa.

    Kansallisen perustuslakimme ja kansallisen prosessilainsäädännön mukaisten tuomioistuinten lisäksi Suomen lainkäyttöorganisaation osina voidaan pitää eräitä kansainvälisiä tuomioistuimia, joista käytännössä tärkeimpiä ovat Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja Euroopan unionin tuomioistuin. Kansallisen lainsäädännön tasolla tuomiovallan käyttämisen organisointia ja tuomareiden asemaa on uudistettu edellä mainitulla tuomioistuinlailla.