Oikeustiede:kaavamääräys
kaavamääräys
kaavamääräys |
Kaavamääräykset ovat jaettavissa yleisiin eli maankäytön yleistä järjestämistapaa koskeviin ja kaavakohtaisiin, yleensä rakennuspaikkakohtaisiin määräyksiin. Määräysten yksityiskohtaisuus ja tarkkuus riippuu kaavamuodosta: maakuntakaavan määräykset ovat yleensä niin yleisluontoisia, että ne eivät ainakaan täsmällisesti ohjaa yksittäisen kiinteistön käyttöä, kun taas asemakaavan ja siihen perustuvan tonttijaon määäräykset ovat sitovia ja yksityiskohtaisia. Tarve poiketa määräyksestä saattaa silloin vaatia kaavan muutosta tai viranomaisen poikkeamispäätöstä. Nykyisin kaavamääräysten asemaa kaavoituksessa ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL, 132/1999).
Kaavamääräyksestä on erotettava kaavan laatimista koskeva yleinen sääntely (kaavamuotokohtaiset sisältövaatimukset). Näille on ominaista pyrkimys kaava-alueen kokonaisvaltaisesti tarkoituksenmukaiseen maankäyttöratkaisuun, mikä voi merkitä myös rakennusoikeuden rajoittamista tai alueellisen suojelutavoitteen asettamista. Tällöin kaavoituksesta vastaavalle kunnalle ei pääsääntöisesti synny korvausvelvollisuutta, koska rajoituksilla, esimerkiksi korttelin rakennusoikeuden määrällä tai korttelikohtaisella rakennustapavaatimuksella, on yleisen normin luonne. Kaavamääräyksellä taas ohjataan osaltaan sisältövaatimustenkin toteuttamista tarkoituksenmukaisen maankäyttökokonaisuuden aikaansaamiseksi. Yleiskaavamääräykset voivat muun ohessa koskea maankäytön ja rakentamisen erityistä ohjausta tietyllä alueella sekä haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Asemakaavassa voidaan antaa määräyksiä, joita kaavan tarkoitus ja sen sisällölle asetettavat vaatimukset huomioon ottaen tarvitaan asemakaava-aluetta rakennettaessa tai muutoin käytettäessä (asemakaavamääräykset). Ne voivat muun ohessa koskea haitallisten ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista. Määräyksiä voidaan antaa lisäksi vähittäiskaupan suuryksikköjen sijoittumisesta (MRL 71e §).
Kaavamääräykset saattavat kuitenkin lisäksi olla sillä tavoin kohdennettuja, että muutoin sijainniltaan samankaltaisessa asemassa oleviin eri kiinteistöihin kohdistuva rasitus on jonkin kohdalla tuntuvampi esimerkiksi suojelukohteen säilyttämiseksi (kaavasuojelu) tai yleisen tarpeen tyydyttämiseksi. Kaavamääräys voi siksi synnyttää kunnalle tai tietyissä tapauksissa valtiolle korvausvelvollisuuden.Kirjoittaja: Erkki J. Hollo
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Ekroos&Majamaa2015, Hallberg&al2015, HolloE2006
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.11.2024: Oikeustiede:kaavamääräys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:kaavamääräys.)