Oikeustiede:rikosoikeuden yleiset opit
rikosoikeuden yleiset opit
rikosoikeuden yleiset opit |
Suppeassa mielessä rikosoikeuden yleisistä opeista on säädetty rikoslain 3-5 luvuissa, joissa on perussäännökset rikosoikeudellisen vastuun yleisistä edellytyksistä, vastuuvapausperusteista sekä yrityksestä ja osallisuudesta.
Oikeuskirjallisuudessa rikosoikeuden yleiset opit ymmärretään yleensä laajemmin. Yleisesityksissä puhutaan esimerkiksi rikoslain yleisestä osasta tai vastuuopista. Niihin kuuluvat ennen kaikkea rangaistusteoriat, kriminalisointiperiaatteet, nulla poena sine lege – periaate, tulkintaperiaatteet, vastuuperusteet eli rikostunnusmerkistö, syy-yhteys, laiminlyöntirikokset, syyntakeisuus, tahallisuus, tuottamus, oikeudenvastaisuus, erehdyksen lajit, rikoksen yritys, osallisuus rikokseen, Suomen rikosoikeuden alueellinen soveltamisala sekä keskeisimmät rangaistuksen määräämiseen liittyvät kysymykset.
Rikoslainoppi on perinteisin rikosoikeudellisen tutkimuksen laji ja kuten oikeustieteessä yleensä, se pyrkii tulkitsemaan ja systematisoimaan rikosoikeudellisia sääntöjä ja käsitteitä. Siinä keskitytään lainsäädäntöön, sen esitöihin sekä oikeuskirjallisuuteen ja oikeuskäytäntöön ja pyritään tarjoamaan soveltajille perusteltuja tulkitsemissuosituksia rikoslainsäädännön sisällöstä. Merkittäviä tutkimuskohteita ovat rikosoikeuden yleisten oppien kysymykset, kuten syy-yhteys, tahallisuus, tuottamus, yritys ja osallisuus ja lukuisat rikosoikeuden erityiseen osaan eli rikoslajeihin liittyvät ongelmat.
Rikoslainopista voidaan erottaa rikosoikeusteoriat tai teoreettinen rikoslainoppi, joihin kuuluvat muun muassa rangaistusteoriat ja syyllisyysteoriat. Teorioilla on korkeampi abstraktiotaso kuin rikoslainopilla, ja niiden avulla voidaan pyrkiä systematisoimaan rikoslainoppia entistä johdonmukaisemmalla tavalla. Yleensä rikosoikeustieteessä vaikuttaa samanaikaisesti useita keskenään kilpailevia teorioita.
Jos rikosoikeuden yleiset opit ymmärretään tällä tavalla rikosoikeuden yleisenä vastuuoppina, yleisillä opeilla on kaksi keskeistä tehtävää. Ensinnäkin yleisillä opeilla on määrä systematisoida ja tulkita rikoksen yleistä tunnusmerkistöä. Tätä voidaan pitää rikosoikeuden yleisten oppien yhtenä erityispiirteenä. Rikosoikeuden yleisissä opeissa on olennaisesti kysymys suoraan sovellettavasta rikoslainopista eikä säännösten yläpuolelle jäävästä "metatasosta", jolla selitettäisiin ja oikeutettaisiin oikeudenalaa kokonaisuudessaan. Esimerkiksi rikostunnusmerkistön mukaisuuden, oikeudenvastaisuuden ja anteeksiantoperusteiden väliset suhteet, joita arvioidaan yleisten oppien kysymyksinä, saavat välitöntä merkitystä rikokseen perustuvalle vahingonkorvausvelvollisuudelle. Systematisoidut yleiset opit ratkaisevat säännösten soveltamisen normikonflikti- ja aukkotilanteita.
Toiseksi rikosoikeuden yleisillä opeilla hahmotetaan myös rikosoikeusjärjestelmän perusrakenne, se "kivijalka", minkä päälle rikoslain säännökset on rakennettu ja minkä valossa niitä on luettava. Tavoitteena on esittää rikosoikeus ristiriidattomana ja johdonmukaisena järjestelmänä, jossa yleisten oppien käsitteet ovat aidolla tavalla yleisiä. Esimerkiksi tahallisuus tarkoittaisi samaa asiaa niin tapporikoksissa kuin talousrikoksissakin.
Tämä ihanne asetetaan joskus kyseenalaiseksi. Perinteiset rikosoikeuden yleiset opit oli rakennettu silmällä pitäen perinteisiä rikoksia ja keskeiset vastuuopin käsitteet oli muotoiltu silmällä pitäen sellaisia rikostyyppejä kuten henkirikoksia, omaisuusrikoksia sekä kunnianloukkausta. Modernia rikosoikeutta käytetään laajasti myös esimerkiksi talousrikollisuuden torjunnassa, liikenneturvallisuudessa, ympäristönsuojelussa ja huumeiden torjunnassa. Klassiset opit eivät sovellu hyvin yhteen vaarantamisen rangaistavuuden, organisaatiossa toimimisen, pitkäaikaisen toiminnan ja eriasteisten laiminlyöntien arviointiin. On kehitetty täsmällisemmin esimerkiksi talousrikosoikeuden yleisiä oppeja.Kirjoittaja: Ari-Matti Nuutila
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
FrändeD2001, FrändeD2012, HE44/2002vp, JareborgN1994, LahtiR1990, Lahti&Nuotio(toim.)1992, Lahti&Ojala(toim.)2004, NuotioK1998, NuutilaA-M1997, MelanderS2010, Nuutila&Frände1998, Tapani&Tolvanen2014
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.11.2024: Oikeustiede:rikosoikeuden yleiset opit. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rikosoikeuden yleiset opit.)