Oikeustiede:valituslupa (korkein oikeus)
valituslupakorkein oikeus
| valituslupa |
Korkein oikeus on riita- ja rikosasioissa käräjäoikeuksien ja hovioikeuksien jälkeen kolmas ja ylin oikeusaste. Haettaessa muutosta hovioikeuden toisena asteena ratkaisemaan asiaan on pyydettävä korkeimmalta oikeudelta valituslupaa (oikeudenkäymiskaari (4/1734, OK, 30:2), jollei ole säädetty nimenomaista muutoksenhakukieltoa. Valituslupahakemuksen ohella korkeimpaan oikeuteen on toimitettava samalla myös valitus. Valituslupa voidaan myöntää (OK 30:3), jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi (ennakkopäätösperuste) tai jos siihen on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava (purkuperuste), taikka jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy (painavan syyn peruste). Korkein oikeus tutkii aluksi vain sen, onko valitusluvan myöntämiselle edellytyksiä. Korkeimman oikeuden ratkaisu valitusluvasta ei siten tarkoita, että se olisi tutkinut pääasian saati hyväksynyt alemman tuomioistuimen ratkaisun. Valtaosa valituslupahakemuksista hylätään (vuonna 2015 noin 95 %). Tällöin muutoksenhaun alainen ratkaisu tulee lainvoimaiseksi. Korkein oikeus ei perustele valituslupapäätöksiään. Jos valituslupahakemus hyväksytään, valituslupa voi koskea koko ratkaisua tai osaa siitä kuten yhtä useista syytekohdista (osittainen valituslupa) taikka kysymystä, jonka ratkaiseminen on tarpeen oikeuskäytännön ohjaamiseksi tai valituslupaperusteen kannalta muutoin (rajoitettu valituslupa). Jos myönnetään osittainen tai rajoitettu valituslupa, kysymys valitusluvan myöntämisestä muilta osin voidaan siirtää käsiteltäväksi valituksen yhteydessä. Valitusluvan myöntämisestä päättää kaksi tai kolme jäsentä taikka yksikin jäsen, jos valitusluvan myöntämiselle ei selvästikään ole edellytyksiä. Valitus käsitellään yleensä viiden jäsenen kokoonpanossa. Korkein oikeus tutkii tällöin valitusluvan rajoissa sekä oikeus- että näyttökysymykset. Jos kuitenkin asiassa on myönnetty rajoitettu valituslupa, korkein oikeus voi muilta kuin ennakkopäätöskysymystä koskevilta osin perustaa ratkaisunsa alemman tuomioistuimen ratkaisussa todettuihin seikkoihin.
Valituslupajärjestelmää sovelletaan myös haettaessa muutosta suoraan käräjäoikeuden ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksella (OK 30a:1), samaten muun muassa myös hovioikeuden ratkaisemiin tuomiovirhekanteluihin tai muihin kanteluihin sekä eräisiin markkinaoikeuden ratkaisemiin asioihin.Kirjoittaja: Jaakko Rautio
Lähikäsitteet
- muutoksenhaku (hallinto-oikeus)
- muutoksenhaku (prosessioikeus)
- tuomiovirhekantelu
- valituslupa (korkein hallinto-oikeus)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:valituslupa (korkein oikeus). (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:valituslupa (korkein oikeus).)