Oikeustiede:ulosotto
ulosotto
ulosotto |
Ulosottolaitos huolehtii siitä, että ulosottoperusteessa asetetut maksu- ja muut velvoitteet sekä verot ja muut suoraan ulosottokelpoiset saatavat peritään ulosottotoimin tai pannaan muulla tavoin täytäntöön. Ulosotossa on siis kysymys oikeussuojan antamisesta hakijan vaateelle tai julkisyhteisöjen saatavien perinnästä. Ulosoton tehtävä on toteuttaa laiminlyödyt aineelliset velvoitteet yhteiskunnassa. Ilman ulosottoa oikeudenkäynnin tulos saattaisi jäädä toteutumatta.
Ulosottoteitse pannaan täytäntöön maksuvelvoitteiden lisäksi omaisuuden luovutusvelvoitteita, häätöjä sekä tekemis- ja kieltovelvoitteita.
Ulosotto-oikeus on vanha oikeudenala. Ensimmäisenä ulosoton yhtenäissäädöksenä pidetään vuoden 1669 ulosottosääntöä. Vuoden 1734 laissa oli ulosottokaari. Nykyisen ulosottokaaren (705/2007) edeltäjä, ulosottolaki, säädettiin vuonna 1895.
Suomessa ulosottoviranomaiset ovat itsenäisiä lainkäyttöviranomaisia. Oikeusministeriön hallinnonalalla toimii Valtakunnanvoudinvirasto. Se on valtakunnallinen ulosoton hallintovirasto. Varsinaiset lainkäyttötehtävät kuuluvat ulosottovirastoissa toimiville kihlakunnanvoudeille ja kihlakunnanulosottomiehille. Ulosottomiesten toimivalta on velalliskohtaista: jokaisella vastaavalla ulosottomiehellä on toimivalta hoitaa kyseisen ulosottovelallisen asioita koko valtakunnan alueella. Ulosottomiesten toimista saadaan tehdä ulosottovalitus käräjäoikeuteen. Ulosotossa ULJAS-tietojärjestelmällä on keskeinen merkitys toiminnan tehokkuuden kannalta.Kirjoittaja: Tuula Linna
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
Linna&Leppänen2014, Linna&Leppänen2015, HavansiE2011, Ulosotto-oikeus, LinnaT2008, Koulu&Lindfors2009
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:ulosotto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ulosotto.)