suullisuusperiaate

Määritelmä jutun oikeudenkäyntiaineiston esittämistä tuomioistuimelle suullisessa muodossa

Selite

Oikeudenkäynnin suullisuutta pidetään yleisesti yhtenä tärkeimmistä prosessiperiaatteista. Sen sijaan suullisuusperiaatteen sisällölle on annettu useita eri merkityksiä. Aikaisemmin periaatteella tarkoitettiin yleisimmin sitä, että tuomion perustaksi saadaan asettaa ainoastaan se, mitä jutun käsittelyn aikana oli esitetty tuomioistuimelle suullisesti. Nykyään juttujen valmistelun käyttöönoton jälkeen on perustellumpaa tarkoittaa suullisuusperiaatteella yksinkertaisesti sitä, että jutun oikeudenkäyntiaineisto esitetään tuomioistuimelle suullisessa muodossa.

Menettelyn suullisuudella tarkoitetaan pääasiassa prosessitoimien suullisuutta, mitä pelkästään suullisen käsittelytilaisuuden järjestäminen ei vielä täytä. Toisaalta suullisuusperiaatteeseen sisältyy yhä yhtenä elementtinä se, että ainoastaan suullisesti tuomioistuimessa esitetty on relevanttia oikeudenkäyntiaineistoa, joka saadaan asettaa tuomion perustaksi. Suullisuus on myös ymmärretty välittömän kommunikaation synonyyminä siten, että tiedon tulee siirtyä samassa tilaisuudessa vastakkain olevien välillä henkilöltä toiselle. Suullisen käsittelyn vastakohta on kirjallinen menettely.

Suullisuusperiaate on jaoteltavissa asianosaissuullisuuteen ja todistelun suullisuuteen. Suomessa todistelun suullisuus toteutettiin vuonna 1948 todistusoikeuden uudistamisen yhteydessä, mutta asianosaissuullisuus vasta alioikeusuudistuksen yhteydessä vuoden 1993 lopussa.

Tästä laajempaan kuvaukseen →

Lisätiedot
Kirjoittaja: Antti Jokela

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

EIF-IV, s. 634-636, JokelaA2005

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 20.4.2024: Oikeustiede:suullisuusperiaate. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:suullisuusperiaate.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →