Semiotiikka:symboli

    Tieteen termipankista

    symboli

    symboli
    Määritelmä
    1. merkki, jonka merkkiväline tai merkitsijä on konventionaalisessa suhteessa objektiinsa tai merkittyynsä
    2. merkki, jonka merkkiväline tai merkitsijä assosioituu ikonisesti objektiinsa tai merkittyynsä
    3. merkki, jonka merkkiväline toimii jonkin konnotaationsa merkkinä
    Selite

    Termiä "symboli" käytetään toisinaan synonyyminä yleisesti merkeille, mutta yleensä sillä viitataan joihinkin tietyn tyyppisiin merkkeihin. Termillä "symboli" on viitattu ainakin kolmeen eri käsitteeseen:

    1. Ehkä tavallisimmin symbolilla viitataan Charles Peircen määritelmän mukaisesti merkkeihin, joiden merkkisuhde perustuu pelkän konvention olemassaoloon, ts. vakiintuneeseen tapaan, sääntöön, tottumukseen tai sopimukseen, jonka perusteella merkkivälinettä pidetään sen viittauskohteen tai objektin representaationa. Vaikka merkki muistuttaisi kohdettaan tai osoittaisi siihen, se voi Peircen semiotiikassa silti toimia symbolisena merkkinä, jos sen tulkitisija liittää sen objektiin pelkästään vallitsevan tavan mukaisesti kiinittämättä huomiota mahdollisiin ikonisiin tai indeksikaalisiin yhteyksiin (jotka voidaan myöhemmin havaita merkityksellisiksi). Myös Charles Morrisille symbolit olivat konventionaalisia merkkejä, mutta toisin kuin Peirce hän määritteli symbolin eräänlaiseksi "toisen kertaluvun merkiksi", joka on tulkitsijansa tuottama ja joka toimii jonkin toisen merkin korvaajana.
      Ferdinand de Saussuren semiologiassa merkitsijän ja merkityn välinen suhde on myös konventionaalinen, mitä usein verrataan Peircen käsitykseen symbolisuudesta, mutta Saussurella ei ole oikeastaan lainkaan merkin objektia vastaavaa käsitettä, vaan Saussuren merkitty on lähempänä Peircen käsitystä interpretantista kuin objektista.
      Esimerkkejä symbolisista merkeistä on mm. Suomen siniristilippu. Sen asema maan tunnusmerkkinä perustuu konventioon - päätökseen, jonka nojalla juuri tuo lippumalli valittiin kansalliseksi symboliksi. Kielelliset merkit kuten sanat toimivat myös tyypillisesti symbolisina merkkeinä samoin kuin matemaattiset symbolit. Symbolisella logiikalla viitataan usein logiikan esityksiin, jossa käytetään matemaattisen kaltaista esitystapaa (kuten kaavoja ja todistuksia), matemaattisia symboleita ja keinotekoisia formaalikieliä.
    2. Nimitystä "symboli" on käytetty viittaamaan myös merkkeihin, jotka Peircen terminologian mukaan ovat ikonisia. Kant ja Hegel määrittelivät symbolin representaatioksi tai merkitykselliseksi tosiasiaksi, joka on analoginen tai jonka ulkoinen muoto vastaa ideaa, jota se symboloi. Myös Saussure kutsui symboleiksi sellaisia merkkejä, jossa merkitsijän ja merkityn välillä on motivoitunut suhde erotukseksi kielellisistä merkeistä, joissa merkityn ja merkitsijän välinen suhde on mielivaltainen.
    3. Symbolilla voidaan viitata myös merkkeihin, jotka toimivat jonkin konnotatiivisen sivumerkityksensä symboleina. Kielellisten merkkien kohdalla tehdään usein ero "kirjaimellisen merkityksen" ja assosiatiivisten konnotaatioiden välillä. Konnotatiivisen symbolin suhde siihen konnotaatioon, jota se symboloi, voi perustua ikoniseen suhteeseen, kuten psykoanalyyttisen teorian fallossymbolit (tornit, kynät, yms.) tai ne voivat olla konventionaalisia ja perustua historiallisesti muodostuneihin kulttuurisiin käytäntöihin tms.
    Lisätiedot kr. symbolon

    Erikieliset vastineet

    symbolenglanti (English)
    symbolruotsi (svenska)
    символvenäjä (русский)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    MorrisC1946, NöthW1995, Veivo&Huttunen1999

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 23.4.2024: Semiotiikka:symboli. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:symboli.)