asianosaisseuraanto

Määritelmä tilanne, jossa vireillä olevan oikeudenkäynnin asianosainen lakkaa olemasta asianosainen ja joku oikeudenkäynnin ulkopuolinen tulee tämän sijaan asianosaiseksi

Selite

Uusi asianosainen (seuraaja) tulee edellisen asianosaisen (edeltäjän) asemaan vireillä olevassa oikeudenkäynnissä. Oikeudenkäynti jatkuu siitä, mihin se ennen asianosaisseuraantoa oli edennyt. Siviiliprosessissa asianosaisseuraanto voi perustua asianosaiskelpoisuuden menettämiseen (esimerkiksi asianosaisena olleen luonnollisen henkilön kuolema oikeudenkäynnin aikana, jolloin asianosaisiksi tulevat hänen aineellisoikeudelliset seuraajansa, tai osakeyhtiön sulautuminen toiseen yhtiöön, jolloin vastaanottanut yhtiö tulee asianosaiseksi). Asianosaisseuraanto voi perustua myös asialegitimaation menettämiseen (esimerkiksi asianosaisen konkurssin alkaessa oikeudenkäynnin aikana, jolloin konkurssipesällä on oikeus jatkaa oikeudenkäyntiä asianosaisena). Edelleen on mahdollista, että asianosaisseuraanto perustuu aineellisoikeudelliseen erityisseuraantoon eli siihen, että riidan kohteena ollut omaisuus tai oikeus luovutetaan oikeudenkäynnin aikana uudelle omistajalle tai haltijalle.

Rikosprosessissa asianosaisseuraanto on selvästi harvinaisempi kuin siviiliprosessissa. Se tulee kysymykseen lähinnä kuolleen asianomistajan lähisukulaisten hyväksi (Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 689/1997, 1 luku 17 §).

Lisätiedot
Kirjoittaja: Tuomas Hupli

Lähikäsitteet

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.4.2024: Oikeustiede:asianosaisseuraanto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:asianosaisseuraanto.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →