Filosofia:hermeneuttinen kehä

    Tieteen termipankista

    hermeneuttinen kehä

    hermeneuttinen kehä
    Määritelmä hermeneuttinen kuvaus ymmärtämisen prosessista, jossa ymmärrys tutkimuksen kohteen merkityksestä syvenee vähitellen toistuvien tulkintakierrosten kautta
    Selite Käsite tunnetaan nykyään parhaiten Hans-Georg Gadamerin (1900-2002) kehittämässä muodossa, mutta se löytyy jo Martin Heideggerin (1889-1976) varhaisesta eksistenssifilosofiasta, jossa sillä on positiivinen rooli. Heideggerilla hermeneuttinen kehä sijoittuu täälläolon ajallisuuteen ja se on olennainen ihmisen maailmassa olemiselle.
    Gadamerilla hermeneuttinen kehä nähdään prosessina, jossa merkitysten tulkinta annetaan aina toisilla merkityksillä, jotka tulkitaan toisilla merkityksillä ja niin edelleen. Merkitysten kokonaisuudella ei ole kivijalkaa, joka antaisi sille tukevan perustan reaalitodellisuudessa. Teoreettinen ajattelu erotetaan esiteoreettisesta käytännöstä ja tulkitseminen liikkuu kehässä teoreettisen ymmärtämisen ja esiteoreettisen eli praktisen ymmärtämisen välillä. Kehässä liikkuminen ei ole kuitenkaan paikallaan polkemista, sillä Gadamer korostaa kehää spiraalinomaisena prosessina. Se on eräänlainen vuoropuhelu tulkinnan kohteen ja tulkitsijan välillä.

    Erikieliset vastineet

    hermeneutic circleenglanti (English)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Moran2000, MäättänenP1995, SaarinenE1994, SalonenT2008

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 5.11.2024: Filosofia:hermeneuttinen kehä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:hermeneuttinen kehä.)