Filosofia:ymmärrys
ymmärrys
| ymmärrys |
Määritelmä
kognitiivinen suoritus, jolla voi olla monenlaisia kohteita ja jonka tavoitteena on pätevä selitys
Selite
Ymmärryksen kohteet voivat vaihdella ihmisistä kieliin, tieteellisiin teorioihin ja loogiseen todistukseen. Ymmärryksen tarkka luonne ja sen arvo on ollut filosofian keskeisiä kysymyksiä antiikista lähtien.
Tieteenfilosofiassa ymmärrys ajatellaan yleisesti tieteellisen tutkimuksen tavoitteena ja se liittyy olennaisesti tieteellisiin selityksiin. Tietoteoriassa keskeinen kysymyksenasettelu liittyy siihen miten ymmärrys on erotettava (vai onko erotettava lainkaan) muista kognitiivisista saavutuksista kuten tieto ja viisaus. Kielifilosofiassa pohditaan mitä linguististen yksiköiden kuten sanojen, lauseiden ja kielen itsensä ymmärtämiseen liittyy. Samankaltaisia kysymyksiä liittyy ymmärtämiseen mielenfilosofiassa, vaikka kohteet voivat olla erilaisia.
Yksi yleinen kysymys liittyy siihen, onko ymmärryksemme esimerkiksi tieteellisistä teorioista, kielistä jne. erilainen eri tieteenaloilla. Onko esimerkiksi historian ymmärtäminen erilaista kasvitieteen ymmärrykseen verrattuna? Hermeneuttisen tradition mukaan ihmisen ymmärtäminen eroaa lähtökohtaisesti luonnon ymmärtämisestä, sillä edelliseen liittyy tulkinta-akti tai yritys omaksua empaattisesti toisen näkökulma (esim. Max Weber (1864-1920). Toisaalta on esitetty, että ihmisten ymmärtämiseen ei tarvita empatiaa: riittää se, että voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä tarkasti (behaviorismi).
Tieteenfilosofiassa ymmärrys ajatellaan yleisesti tieteellisen tutkimuksen tavoitteena ja se liittyy olennaisesti tieteellisiin selityksiin. Tietoteoriassa keskeinen kysymyksenasettelu liittyy siihen miten ymmärrys on erotettava (vai onko erotettava lainkaan) muista kognitiivisista saavutuksista kuten tieto ja viisaus. Kielifilosofiassa pohditaan mitä linguististen yksiköiden kuten sanojen, lauseiden ja kielen itsensä ymmärtämiseen liittyy. Samankaltaisia kysymyksiä liittyy ymmärtämiseen mielenfilosofiassa, vaikka kohteet voivat olla erilaisia.
Yksi yleinen kysymys liittyy siihen, onko ymmärryksemme esimerkiksi tieteellisistä teorioista, kielistä jne. erilainen eri tieteenaloilla. Onko esimerkiksi historian ymmärtäminen erilaista kasvitieteen ymmärrykseen verrattuna? Hermeneuttisen tradition mukaan ihmisen ymmärtäminen eroaa lähtökohtaisesti luonnon ymmärtämisestä, sillä edelliseen liittyy tulkinta-akti tai yritys omaksua empaattisesti toisen näkökulma (esim. Max Weber (1864-1920). Toisaalta on esitetty, että ihmisten ymmärtämiseen ei tarvita empatiaa: riittää se, että voidaan ennustaa ihmisten käyttäytymistä tarkasti (behaviorismi).
Erikieliset vastineet
| understanding | englanti (English) | |
| entendement | ranska (français) | |
| förstånd | ruotsi (svenska) | |
| Verstehen | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- behaviorismi (vieruskäsite)
- empatia (vieruskäsite)
- hermeneutiikka (vieruskäsite)
- rationaalisuus (vieruskäsite)
- selitys (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.12.2024: Filosofia:ymmärrys. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:ymmärrys.)