modaalilogiikka


modaalilogiikka

Määritelmä mahdollisuuden ja välttämättömyyden käsitteitä tarkasteleva intensionaalisen logiikan osa-alue

Selite Modaalilogiikalla tarkoitetaan useimmiten aleettista modaalilogiikkaa, jossa tutkitaan mahdollisuuden ja välttämättömyyden logiikkaa. Yleisnimityksenä modaalilogiikkaa voidaan kuitenkin käyttää myös esimerkiksi deonttisesta, episteemisestä, doksastisesta ja temporaalisesta logiikasta. Aleettisen modaalilogiikan operaattorit ovat mahdollisuus ◊ ja mahdottomuus □, jotka klassisen logiikan loogisista vakioista poiketen eivät ole ekstensionaalisia. Väitteiden ◊A ja □A totuusarvo ei riipu pelkästään A:n totuusarvosta ja modaalioperaattorien totuusmääritelmästä, vaan myös siitä, millä tavalla "A on tosi", ts. A:n totuusarvosta myös muissa kuin tarkasteltavassa maailmassa tai kontekstissa. Modaalilogiikan tunnetuin semantiikka onkin Saul Kripken kehittämä mahdollisten maailmojen semantiikka, jonka malleihin sisältyy useita mahdollisia maailmoja. Jos lause on välttämättä tosi, se on tosi kaikissa saavutettavissa olevissa mahdollisissa maailmoissa. Jos lause taas on tosi vain osassa niistö, on se mahdollisesti tosi. Mahdollisten maailmojen semantiikkaa, on kehittänyt myös Jaakko Hintikka (1929-2015) ja sitä käytetään yleisesti myös muiden kuin aleettisten modaliteettien logiikoissa.

Erikieliset vastineet

modal logic

englanti (English)

Lähikäsitteet

aleettiset modaliteetit (osakäsite)
intensionaaliset logiikat (yläkäsite)
mahdollisten maailmojen semantiikka (osakäsite)
mahdollisuus (alakäsite)
modaalisuus (vieruskäsite)
välttämättömyys (alakäsite)

Käytetyt lähteet

GarsonJ2014, BlackburnS2008, SalonenT2008, SaarinenE1994, RantalaV&VirtanenA

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Filosofia:modaalilogiikka. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:modaalilogiikka.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →