Oikeustiede:irtisanomisaika
irtisanomisaikatyöoikeus
| irtisanomisaika |
Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomisajoista on sovittu kattavasti työehtosopimuksissa ja niissä irtisanomisajat on porrastettu työsuhteen keston mukaan. Työsopimuslaissa on säädetty irtisanomisajoista siltä varalta, että niistä ei ole sovittu työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän kesken. Myös laissa irtisanomisajat on porrastettu työsuhteen keston mukaan, ts. mitä kauemmin työsuhde on kestänyt, sitä pidempi on irtisanomisaika. Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos työnantajan noudatettavaksi sovittu irtisanomisaika on työntekijän irtisanomisaikaa lyhyempi, saa työntekijä noudattaa työnantajan noudatettavaksi sovittua irtisanomisaikaa. Jos työsopimus saadaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa, työsuhde päättyy sen työpäivän tai työvuoron päättyessä, jonka aikana irtisanomisilmoitus on toimitettu toiselle sopijapuolelle.
Yleisten irtisanomisaikojen ohella työsopimuslaissa on säädetty erityisistä irtisanomisajoista. Muun muassa saneerausmenettelyn, työnantajan kuoleman ja konkurssin yhteydessä irtisanomisajat ovat yleisiä irtisanomisaikoja lyhyempiä.
Työsuhteen osapuolten oikeudet ja velvollisuudet jatkuvat koko irtisanomisajan, ellei muuta sovita. Irtisanomisaika alkaa irtisanomisen toimittamisesta, ja työsuhde päättyy irtisanomisajan viimeisenä päivänä. Työsopimuslaissa ei ole säädetty irtisanomisajan laskemisesta. Laskemisessa noudatetaan lakia säädettyjen määräaikain laskemisesta (150/1930). Jos irtisanomisilmoitus on annettu työntekijälle 30.4, ja irtisanomisaika on kaksi kuukautta, päättyy työsuhde sen määräkuukauden päivänä, joka numeroltaan vastaa irtisanomisen toimittamispäivää, ts. 30.6.Kirjoittaja: Seppo Koskinen
Lähikäsitteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:irtisanomisaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:irtisanomisaika.)