Kirjallisuudentutkimus:epitafi

Tieteen termipankista

epitafi

epitafi
Määritelmä muistopuhe; hautakirjoitus; kirkkoon sijoitettu vainajan muistotaulu
Selite

Epitafi on hyvästijättö, joka on yleensä tyyliltään juhlallinen ja kohtelias, mutta toisinaan myös sukkela, ilkamoiva, jopa satiirinen. Epitafin tarkoituksena on saada ohikulkija pysähtymään, muistelemaan edesmennyttä ja pohtimaan omaakin elämäänsä. Varhaisimmat epitafit tunnetaan muinaisesta Egyptistä, jossa niitä kirjoitettiin sarkofageihin ja ruumisarkkuihin. Muinaiskreikkalaiset ja -roomalaiset epitafit olivat usein persoonallisia ja epigrammaattisia, joko proosa- tai runomuotoisia. Eleginen distikon oli yleisimmin käytetty runomitta. Merkittävin klassisten epitafien kokoelma sisältyy Kreikkalaisen antologian (n. 925) neljänteen kirjaan.

Ranskalaisen François Villonin (1431- n. 1463) runo "L'Èpitaphe Villon, ou Ballade des pendus" (Villonin hautakirjoitus eli hirtettyjenballadi) on sekä balladi että epitafi. Perimätiedon mukaan se on kirjoitettu 1462 Villonin odottaessa vankilassa teloitusta murhasta tuomittuna (rangaistus lievennettiin karkotukseksi). Epitafeistaan tunnettuja englantilaisia runoilijoita ovat Thomas Gray, William Browne ja John Dryden. Muutkin kuin Villon ovat laatineet hautakirjoituksia myös itselleen, esim. Gray runoelmassaan An Elegy Written in a Country Churchyard (1751, Elegia maakylän kirkkomaalla). Kirjanpainajanakin toimineen amerikkalaisen Benjamin Franklinin (1706-90) jälkeenjääneistä papereista löytyi ammattiin erinomaisesti sopiva epitafi;

The Body of
B. Franklin, Printer,
Like the cover of an old Book,
Its Contents torn out,
And stript of its Lettering & Gilding
Lies here, Food for Worms.
But the Work shall not be lost;
For it will, as he believ'd,
Appear once more
In a new and more elegant Edition
Corrected and improved
By the Author.
Englantilainen runoilija ja näytelmäkirjailija John Gay (1685-1732) laati itselleen tylyn epitafin, joka on hänen haudallaan WestminsterAbbeyssa: "Life is a jest and all things show it./ I thought so once, and now I know it." Suomalaisista kirjailijoista epitafimuotoa ovat hyödyntaneet esim. V. A. Koskenniemi ja P. Mustapää.
Lisätiedot Kreikan epitaphion=hautakirjoitus

Erikieliset vastineet

epitaphenglanti (English)
epitaphiumlatina (Latina)
épitapheranska (français)
epitafruotsi (svenska)
Epitaphsaksa (Deutsch)
epitaafviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

HosiaisluomaY2003

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:epitafi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:epitafi.)