Kirjallisuudentutkimus:distikon
distikon
| distikon |
Määritelmä
erimittaisten säkeiden muodostama säepari, joka koostuu usein daktyylisesta heksametrista ja daktyylisesta pentametrista.
Selite
Antiikin kreikkalaiset runoilijat hyödynsivät distikonia etenkin elegisessä runoudessa ja mieterunoissa. Tavallisesti distikonin säkeet riimittyvät keskenään ja ilmaisevat yhdessä tietyn kokonaisidean. Distikonia käyttää esimerkiksi V. A. Koskenniemi runossaan "Hippokrene-lähteellä" (Elegioja, 1917):
- Yksin hän kulkee ja kulkee ja yksin kuolohon nukkuu
Juonut onneton mies, muusain hän kaivosta on!
Lisätiedot
Kreikan distikhon=kaksirivinen
Erikieliset vastineet
| distich | englanti (English) | |
| distichon | latina (Latina) | |
| distique | ranska (français) | |
| distikon | ruotsi (svenska) | |
| Distichon | saksa (Deutsch) | |
| distihhon | viro (eesti) |
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Kirjallisuudentutkimus:distikon. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:distikon.)