Kirjallisuudentutkimus:eklogi
eklogi
| eklogi |
Määritelmä
lyhyt, aiemmin latinankielinen paimenruno, joka sisältää usein draamallista dialogia, myös pitemmän runon tällainen osa
Selite
Käsitteen otti käyttöön roomalainen Vergilius (70-19 eKr.) pastoraalisten paimenlaulujen kokoelmastaan Eclogae eli Bucolica. Keskiajalla Dante, Petrarca ja Boccaccio elvyttivät runomuodon. Eklogi oli suosittu 1400-1500-luvulla varsinkin Espanjassa ja Englannissa, koska se oli kätevä muoto moraalisten allegorioiden esittämiseen; tunnettu on esim. Edmund Spenserin The Shepheardes Calendar (1579). Eklogi kukoisti erityisesti Englannissa renessanssista 1800-luvulle.
1700-luvulta alkaen nimitystä on toisinaan käytetty myös kaupunkiaiheisista runoista, joista paimenhahmo on jo kadonnut; modernille eklogillekin on tunnusomaista draamallinen dialogi. Moderneja eklogeja löytyy mm. järvikoulukunnan runoudesta. 1900-luvun tunnettuja eklogeja ovat mm. W. H. Audenin "The Age of Anxiety: a Baroque Eclogue" (1947) ja Robert Frostin "Build Soi" (1952).Lisätiedot
Kreikan ekloge=valikoima
Erikieliset vastineet
| eclogue | englanti (English) | |
| ecloga | latina (Latina) | |
| éclogue | ranska (français) | |
| eklog | ruotsi (svenska) | |
| Ekloge | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- pastoraali (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:eklogi. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:eklogi.)