Kirjallisuudentutkimus:romaani
romaani
| romaani |
Romaani on kirjallisuudenlajeista moniaineksisin ja joustavin; laajuutensa ansiosta siihen on mahdollista sijoittaa monenlaisia tekstiaineksia, henkilöhahmoja, dialogia, kuvausta sekä kompleksisia juonirakenteita.
Romaani on lajina universaali. Länsimaisen kirjallisuuden traditiossa sana romaani (roman) juontaa 1100-luvun Ranskasta; sitä käytettiin alkuaan mistä tahansa kansankielellä eli lingua romanalla kirjoitetusta proosatekstistä. (Ilmaus romana viittaa tässä entiseen Rooman valtakuntaan kuuluneisiin alueisiin.)
Antiikin aikaisia romaanin alkumuotoja ovat miletolaiset tarinat, Heliodoroksen, Lukianoksen, Petroniuksen ja Apuleiuksen kertomukset sekä homeeriset eepokset. Varhaisin tunnettu kreikkalainen romaani on Kharitonin Ta peri Khairean kai Kallirhoe (suom. Kallirhoe) ensimmäiseltä tai toiselta vuosisadalta jKr., mutta jo Egyptissä n. 1200 eKr. kirjoitettiin kirjallisuutta, jolla oli romaanimaisia piirteitä (esim. Kuolleiden kirja ja Sinuhen tarina).
Modernin romaanin synty liittyy renessanssiaikaan ja erityisesti François Rabelaisin ja Miguel de Cervantes Saavedran nimiin. Espanjalaisia paimen- ja ritariromansseja parodioinut Cervantesin El ingenioso hidalgo don Quijote de la Mancha (1605, 1615, Don Quijote manchalainen, surullisen hahmon ritari) luetaan yhä maailmankirjallisuuden kaikkien aikojen merkittävimpiin romaaneihin.
Kirjapainotaidon keksiminen edisti suuresti romaanin leviämistä, ja se saavutti 1700-luvulta lähtien luetuimman kirjallisuudenlajin aseman Euroopassa. 1500- ja 1600-luvulla suosittuja olivat vauhdikasjuoninen veijariromaani ja sentimentaatinen paimenromaani. 1700-luvulla varsinkin englantilainen romaanitaide kehittyi voimakkaasti. Aikakauden tyypillisiä lajeja olivat yhteiskunnallisia ja kasvatuksellisia kysymyksiä käsittelevät romaanit, intiimit kirjeromaanit ja porvarilliset perheromaanit sekä goottilaiset romaanit. 1800-luvulla yleistyivät kehitysromaani, historiallinen romaani ja romantiikan myötä psykologinen romaani. Realismin ja naturalismin ajan romaaneissa paljastettiin yhteiskunnallisia epäkohtia. 1900-luvulla romaanin keinoja uudistivat tajunnanvirtaromaani, dokumenttiromaani, kollaasiromaani, uusi romaani jne.
Suomen romaanikirjallisuuden ensimmäinen suuri klassikko on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870). Jo sitä ennen oli ilmestynyt K. J. Gummeruksen Ylhäiset ja alhaiset (1864) sekä joitakin ruotsinkielisiä romaaneja, kuten Wilhelmina Carstensin Murgrönan (1840, Muratti), Fredrika Runebergin Fru Catharina Boije och hennes döttrar (1858, Katarina Boije ja hänen tyttärensä), joka oli ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani.
Romaanin teoreetikoista tunnetuimpia olivat 1900-luvulla unkarilainen Georg Lukács ja venäläinen Mihail Bahtin. Teoksessaan Die Theorie des Romans (1920, Theory of the Novel) Lukács korostaa romaanimuodon taustalla olevan maailmankuvan merkitystä. Lukács tekee selvän eron eepoksen ja romaanin välillä: hänen mielestään romaani on sellaisen ajan epiikkaa, jolloin kaikenkattava totaliteetti ei enää ylläpidä ihmisten maailmankuvaa, vaan elämän merkitys on muodostunut ongelmaksi. Lukácsin mukaan romaanissa etsitään aina kadotettua totaliteettia. Romaani pyrkii harmoniaan, joka ei kuitenkaan ole enää saavutettavissa niin kuin eepoksessa. Modernin romaanin päähenkilonä Lukácsin mukaan problemaattinen sankari; minän ja maailman ristiriita näyttäytyy päättymättömänä prosessina. Antiikin kreikkalaiseen, Rabelais'n ja Dostojevskin romaanitaiteeseen paneutunut Mihail Bahtin on pitänyt romaania "ainoana muotoutumisvaiheessa olevana ja toistaiseksi vielä epävalmiina genrenä". Bahtinille romaani on parhaimmillaan erilaisten kielellisten käytäntöjen ja maailmankuvien törmäyspaikka.
2000-luvulla ilmestynyt Franco Morettin laaja kaksiosainen romaanitutkimus The Novel (2006) kartoittaa romaanitradition juuria eri kulttuureissa 2000 vuoden takaa aina nykypäivään asti.Erikieliset vastineet
| novel | englanti (English) | |
| novela (luo nimityssivu) | espanja (español) | |
| romanzo (luo nimityssivu) | italia (italiano) | |
| roman | ranska (français) | |
| roman | ruotsi (svenska) | |
| Roman | saksa (Deutsch) | |
| romaan (luo nimityssivu) | unkari (magyar) | |
| roman | venäjä (русский) |
Lähikäsitteet
- avainromaani (alakäsite)
- historiallinen romaani (alakäsite)
- kehitysromaani (alakäsite)
- pikareskiromaani (alakäsite)
Käytetyt lähteet
HosiaisluomaY2003, IkonenT2010, MorettiF2006
Alaviitteet
- ↑ Lähde:IkonenT2010
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Kirjallisuudentutkimus:romaani. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:romaani.)