Valtio-oppi:edustuksellinen demokratia
edustuksellinen demokratia
| edustuksellinen demokratia |
Edustuksellinen demokratia tulee erottaa suorasta demokratiasta, jossa kansalaiset tekevät varsinaiset päätökset suoraan esimerkiksi kansanäänestyksin. David Held on viitannut edustukselliseen demokratiaan termillä liberaali demokratia korostaen sen historiallista syntytaustaa 1600- ja 1700-luvuilla, Euroopan valtioiden ollessa absoluuttisia ja perustuslaillisia monarkioita. Thomas Hobbesin, John Locken ja Montesquieun teoriat muodostivat pohjan Yhdysvaltojen perustuslakiin merkittävästi vaikuttaneen James Madisonin ajatuksille suojelevasta demokratiasta, jossa perustuslaillisuus, edustuksellisuus ja vallanjako eri toimijoille suojaavat kansalaisten oikeuksia. Hallitsijat ovat tilivelvollisia hallituille.
1700-luvulle saakka demokratia oli saanut merkityksensä antiikin julkisista kokoontumisista, mutta idea edustuksellisesta demokratiasta mahdollisti kansanvallan maa-alaltaan ja väestöltään suurissa valtioissa. Syntyi ajatus kansalaisten oikeudesta osallistua päätöksentekoon valitsemiensa edustajiensa välityksellä. Myöhemmin utilitaristeista Jeremy Bentham esitti edustuksellisen demokratian tarjoavan julkisuuden tuomioistuimen, joka pakottaa parlamentaarikot palvelemaan yhteiskunnan kokonaishyvinvointia, ja John Stuart Mill perusteli edustuksellista demokratiaa osallistumisen älyä ja moraalia kehittävillä vaikutuksilla kansalaisissa, osana kehittävän demokratian ideaa.
Robert Dahl on käyttänyt käsitettä polyarkia kuvaamaan modernia edustuksellista demokratiaa, kritisoiden sitä demokraattisuuden ihanteen suhteen epätäydelliseksi. Polyarkiaan sisältyvät ainakin edustuksellisuus, vapaat ja reilut vaalit, yleinen äänioikeus ja sananvapaus. Yksinkertaisimmillaan edustuksellinen demokratia voidaan ilmaista hallintomuotona, jossa ”kansalaiset valitsevat päätöksentekijät”, mikä laajentaa sen koskemaan kaikkia edes välttävästi edustuksellisia ja demokraattisia hallintoja, mutta ei anna normatiivisia kriteereitä edustuksellisuuden tai demokratian tosiasiallisen toteutumisen sisällöstä tai edellytyksistä. Esimerkiksi äänioikeuden ja kansalaisuuden määräytyminen on olennainen kysymys edustuksellisessa demokratiassa. Naiset, työväestö sekä syrjityt vähemmistöt saavuttivat rajoittamattoman äänioikeuden useissa maissa vasta 1900-luvun kuluessa.Erikieliset vastineet
| representative democracy | englanti (English) | |
| representativ demokrati | ruotsi (svenska) |
Lähikäsitteet
- demokratia (yläkäsite)
- edustuksellisuus (alakäsite)
- tilivelvollisuus (alakäsite)
- suora demokratia (vieruskäsite)
- deliberatiivinen demokratia (vieruskäsite)
Käytetyt lähteet
CrepazM2017, HeldD2006, SetäläM2018, WassermanG2014
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 23.3.2025: Valtio-oppi:edustuksellinen demokratia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:edustuksellinen demokratia.)