demokratia

Tämä sivu on vielä tarkistamatta


demokratia

Määritelmä hallintomuoto, joka perustuu kansan valtaan

Selite

Demokratia-sanan juuret ulottuvat antiikin Kreikkaan, jossa se muodostui sanoista dêmos, eli kansa ja kratía, eli valta, tarkoittamaan kansan valtaa. Demokratiassa kansalaisilla on siis oikeus yhteisiin asioihin vaikuttamiseen ja valtaan poliittisessa päätöksenteossa. Demokratia voi kuitenkin toteutua monilla eri tavoilla ja siispä sillä on monia erilaisia muotoja, kuten edustuksellinen demokratia, osallistuva demokratia, suora demokratia ja deliberatiivinen demokratia.

Demokratia-termiin on vuosisatojen saatossa liitetty monia erilaisia merkityksiä ja konnotaatioita. Termiin saatetaan liittää ajasta ja paikasta riippuen esimerkiksi ajatuksia tasa-arvosta ja yhdenmukaisista lähtökohdista vaikuttaa, resurssien uudelleenjaosta epätasa-arvoisuuksien korjaamiseksi, kansaa palvelevasta hallinnosta ja kansan enemmistön mielipiteitä mukailevasta päätöksenteosta. Usein myös erityisesti länsimaiseen käsitykseen demokratiasta kuuluu vapaat ja rehelliset vaalit, ihmisoikeudet ja sanan- ja lehdistönvapaus.

Demokratia on terminä hyvin suosittu ja paljon käytetty ihan arkikielessä, ja siten se ottaa myös helposti yksinään monia muotoja ja merkityksiä. Termiä voidaan käyttää esimerkiksi myös hallintoon viittaamisen lisäksi arvojen kuvailemiseen. Demokratia-termin kuvailema "kansanvalta" voi myös toteutua monilla keinoilla, joka tekee termistä ja sen käytöstä myös hankalaa ja paljolti kontekstista riippuvaa. Esimerkiksi toisessa hetkessä demokratialla voidaan tarkoittaa länsimaisen demokratiaihanteen edustuksellista demokratiaa, jossa kansanvalta toteutuu edustajien kautta ja toisessa sen käytöllä viitataan suoraan kansanvaltaan, kuten kansanäänestyksiin.

Demokratian toimivuus ja toteutuminen on usein vahvasti sidonnaista ja riippuvaista paljon muista tekijöistä, kuten korruption määrästä tai oikeusjärjestelmän toimivuudesta. Esimerkiksi korkea korruption määrä heikentää demokratiaa eli kansanvaltaa, kun rahalla voidaan ostaa ja kävellä kansan ilmaisevan tahdon yli. Toimimaton oikeusjärjestelmä ei puolestaan pysty valvomaan demokraattisesti tehtyjen päätösten toteutumista, jolloin niitä ei myöskään seurata yhtä tarkasti ja näin kansan tahto ei toteudu toivotusti ja demokratian periaatteen mukaisesti.

Erikieliset vastineet

democracy	englanti (English)
demokrati	ruotsi (svenska)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

[[Lähde::Lähde:Heywood A. (2019). Politics (5th ed.) [PDF]. Red Globe Press.|Heywood A. (2019). Politics (5th ed.) [PDF]. Red Globe Press.]], Dahl R. A. & Shapiro I. (1998). What Is Democracy? In On Democracy (pp. 35–43). Yale University Press., Sartori G. (2016). The theory of democracy revisited. In Democracy: A Reader (pp. 7-8). Columbia University Press.

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 5.12.2024: Valtio-oppi:demokratia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:demokratia.)

Siirry tarkastelemaan sivun muokkaushistoriaa →