Valtio-oppi:deliberatiivinen demokratia
deliberatiivinen demokratia
| deliberatiivinen demokratia |
Deliberatiivinen demokratia tunnetaan myös puntaroivana demokratiana (PALO-hankkeen suositus) ja keskustelevana demokratiana (Kotuksen suositus). Termi viittaa poliittiseen systeemitason teoriaan ja hallinnolliseen menetelmään, joissa yhteistä on harkinnan ja dialogin korostuminen päätöksenteossa ja päätösten oikeutuksessa. Näin ollen deliberatiivisen demokratian käsitettä voidaan käyttää sekä makrotason valtiomuodosta, jossa poliittisten päätösten nähdään kansanvallan hengessä pohjautuvan julkiseen keskusteluun ja yhdenvertaiseen ryhmien edustukseen vaihtoehtojen punnitsemisessa, että mikrotason keinoista saavuttaa päätöksiä yhteisymmärryksen ja yhteisen puntaroinnin kautta, kuten esimerkiksi kansalaisraadit, kansalaiskokoukset, konsensuskonferenssit ja kansankeskustelut.
Deliberatiivisen demokratian termi on nykymerkityksessään peräisin Joseph Bessetteltä, mutta demokratian yhteisymmärrystä painottavalla teoriatraditiolla on juuret jo antiikin Kreikan Aristoteleen keskustelevuuden ja osallistavuuden ihanteissa. Läpi historian käsite on toiminut teoreettisessa ja poliittisessa diskurssissa sekä vastakohtana että täydennyksenä vallitsevalle edustukselliselle demokratialle deliberaation tarjotessa vahvemman yhteyden päätösten ja kansan mielipiteiden välille. Inklusiivisen argumentaation prosessin ja yhtäläisten vaikuttamismahdollisuuksien luodessa kompromissihakuisuutta ja kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä on deliberatiivinen demokratia alettu nähdä keinona parantaa parlamentaarista päätöksentekoa ja estää siihen miellettyjä ongelmia, kuten päättäjien vieraantumista, enemmistö diktatuurin mahdollisuutta ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien heikkenemistä.
Deliberatiivisen demokratian kannattajat useimmiten korostavat käytännön tasa-arvoisuutta ja sopuhakuisuutta, mutta menetelmän hyötynä tuodaan esille myös käytännön tuottama poliittinen legitimiteetti ja parempi tietopohjaisuus tehdyille päätöksille. Näiden lisäksi deliberaatio nähdään keinona osallistaa ja sitouttaa kansalaiset päätöksentekoon, mikä nähdään normatiivisesti kannattavana ja kansalaisia kehittävänä. Teorian kriitikot puolestaan tyypillisesti vetoavat tasapuolisten keskusteluasemien epärealistisuuteen retoristen taitojen jakautuessa väestössä epätasaisesti, mutta myös informoidun ja kaikkia huomioivan päätöksenteon hitauteen ja resurssivaativuuteen.Erikieliset vastineet
| deliberative democracy | englanti (English) | |
| deliberativ demokrati | ruotsi (svenska) | |
| deliberative Demokratie | saksa (Deutsch) |
Lähikäsitteet
- demokratia (yläkäsite)
Käytetyt lähteet
PikeJ2007, Oksanen&Vogt2023, KotusDeliberaatio2015
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 19.12.2024: Valtio-oppi:deliberatiivinen demokratia. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Valtio-oppi:deliberatiivinen demokratia.)