Taidehistoria:vedensyöksijä

    Tieteen termipankista

    vedensyöksijä | gargouille

    Lohikäärmeen muotoinen vedensyöksijä Ulmin tuomiokirkossa Saksassa. Kuva: Rebecca Kennison 1990. CC BY 2.5.
    Vedensyöksijä Pariisin Sainte-Chapellesta. Kuva: Arkkitehti Eugène Viollet-le-Ducin julkaisema piirros, 1854-1868. Dictionnaire raisonné de l’architecture française du XIe au XVIe siècle, Tome 6, 23.
    vedensyöksijä
    gargouille
    gargoili
    Määritelmä kivestä tai metallista muotoiltu, ulkoneva räystäskouru, joka johtaa sadeveden kauemmas rakennuksen seinäpinnasta ja joka on muotoiltu ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoksi
    Selite

    antiikin temppeleissä vedensyöksijät yleensä muotoiltiin leijoniksi. Keskiajan goottilaisessa arkkitehtuurissa ne kuvasivat ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoja ja saivat usein groteskeja ja mielikuvituksellisia muotoja.

    1300- ja 1400-luvuilla rakennusten julkisivukoristelussa saatettiin käyttää gargouille-hahmoja muistuttavia patsaita, joilla ei kuitenkaan ole vedensyöksijän funktiota mutta joista saatetaan silti väljästi käyttää gargouille-nimitystä.
    Lisätiedot ransk. gargouiller = lorista

    Erikieliset vastineet

    gargoyleenglanti (English)
    gárgolaespanja (español)
    gargollaitalia (italiano)
    gargugliaitalia (italiano)
    γκαργκόιλkreikka (ελληνικά)
    gargouilleranska (français)
    vattenkastareruotsi (svenska)
    Wasserspeiersaksa (Deutsch)
    гаргульяvenäjä (русский)
    гаргуйльvenäjä (русский)
    горгульяvenäjä (русский)
    veesülitiviro (eesti)

    Lähikäsitteet

    Käytetyt lähteet

    Konttinen&Laajoki2000, TheOxfordDictionaryofArt2004

    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Taidehistoria:vedensyöksijä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:vedensyöksijä.)