Taidehistoria:vedensyöksijä

Tieteen termipankista

vedensyöksijä | gargouille

Lohikäärmeen muotoinen vedensyöksijä Ulmin tuomiokirkossa Saksassa. Kuva: Rebecca Kennison 1990. CC BY 2.5.
Vedensyöksijä Pariisin Sainte-Chapellesta. Kuva: Arkkitehti Eugène Viollet-le-Ducin julkaisema piirros, 1854-1868. Dictionnaire raisonné de l’architecture française du XIe au XVIe siècle, Tome 6, 23.
vedensyöksijä
gargouille
gargoili
Määritelmä kivestä tai metallista muotoiltu, ulkoneva räystäskouru, joka johtaa sadeveden kauemmas rakennuksen seinäpinnasta ja joka on muotoiltu ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoksi
Selite

antiikin temppeleissä vedensyöksijät yleensä muotoiltiin leijoniksi. Keskiajan goottilaisessa arkkitehtuurissa ne kuvasivat ihmis-, eläin- tai fantasiahahmoja ja saivat usein groteskeja ja mielikuvituksellisia muotoja.

1300- ja 1400-luvuilla rakennusten julkisivukoristelussa saatettiin käyttää gargouille-hahmoja muistuttavia patsaita, joilla ei kuitenkaan ole vedensyöksijän funktiota mutta joista saatetaan silti väljästi käyttää gargouille-nimitystä.
Lisätiedot ransk. gargouiller = lorista

Erikieliset vastineet

gargoyleenglanti (English)
gárgolaespanja (español)
gargollaitalia (italiano)
gargugliaitalia (italiano)
γκαργκόιλkreikka (ελληνικά)
gargouilleranska (français)
vattenkastareruotsi (svenska)
Wasserspeiersaksa (Deutsch)
гаргульяvenäjä (русский)
гаргуйльvenäjä (русский)
горгульяvenäjä (русский)
veesülitiviro (eesti)

Lähikäsitteet

Käytetyt lähteet

Konttinen&Laajoki2000, TheOxfordDictionaryofArt2004

Alaviitteet

Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Taidehistoria:vedensyöksijä. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:vedensyöksijä.)