Taidehistoria:muotokuva
muotokuva
| muotokuva |
Määritelmä
henkilön näköisyyttä tai muuta luonteenomaisuutta tavoitteleva taideteos
Selite
Muotokuvan määrittelyissä kohteen näköisyyttä pidetään usein muotokuvan merkittävänä ominaisuutena, tosin näköisyys ei ole muotokuvan välttämätön ehto. Näköisyyden vaatimukset ja kriteerit ovat vaihdelleet eri aikakausina, kuten myös esittämisen keinot ja intentiot. Muotokuvan moninaisuus muodon, käyttötarkoitusten ja kulttuuristen merkitysten osalta on laaja. Kuvataiteessa muotokuva erottuu omaksi genreksi erityisesti siksi, että se tarvitsee muotoutuakseen symbolin, viittauksen tai representaation luonnollisesta henkilöstä. Muotokuvan tekoprosessissa on yleensä havaittavissa muotokuvan kohde, tilaaja tai teoksen suojelija ja teoksen toteuttava taiteilija. Muotokuvan tekniikka on nykykäsityksen mukaan vapaa. Muotokuvia on perinteisesti totuttu näkemään muun muassa maalauksina, veistoksina, piirroksina, grafiikkana, valokuvina, mitaleina, rahoina, tavaramerkkeinä ja sanomalehtien kuvituksina.
Lisätiedot
Muotokuvan näköisyyteen liittyvä semantiikka paikantuu italiankieliseen sanaan ritratto, joka syntyy verbistä ritrarre = kuvata, kopioida, jäljentää.
Erikieliset vastineet
| portrait | englanti (English) | |
| προσωπογραφία | kreikka (ελληνικά) | |
| portrait | ranska (français) | |
| porträtt | ruotsi (svenska) | |
| Porträt | saksa (Deutsch) | |
| портрет | venäjä (русский) | |
| portree | viro (eesti) |
Lähikäsitteet
- edustusmuotokuva (alakäsite)
- hallitsijamuotokuva (alakäsite)
- miljöömuotokuva (alakäsite)
- omakuva (alakäsite)
- ryhmämuotokuva (alakäsite)
- tilausmuotokuva (alakäsite)
Käytetyt lähteet
Belting2011, Brilliant2008, Pointon1993, West2004
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 30.12.2024: Taidehistoria:muotokuva. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Taidehistoria:muotokuva.)