Ominaisuus:Selite
Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on Teksti.
$
Voidaan määritellä '"`UNIQ--math-00000C7C-QINU`"'-avaruus normiavaruutena jonka alkioita ovat äärettömät reaali- tai kompleksilukujonot '"`UNIQ--math-00000C7D-QINU`"', joiden jäsenten itseisarvot ovat ylhäältä rajoitettuja. Jonon '"`UNIQ--math-00000C7E-QINU`"' normi määritellään tällöin kaavalla '"`UNIQ--math-00000C7F-QINU`"'. +
Tämä on '"`UNIQ--math-00000C85-QINU`"'-avaruudessa käytössä oleva normi. +
Olkoon '"`UNIQ--math-00000C6A-QINU`"' joko jokin sellainen reaaliluku, että '"`UNIQ--math-00000C6B-QINU`"'. Tällöin voidaan määritellä '"`UNIQ--math-00000C6C-QINU`"'-avaruus normiavaruutena jonka alkioita ovat äärettömät reaali- tai kompleksilukujonot '"`UNIQ--math-00000C6D-QINU`"', joille '"`UNIQ--math-00000C6E-QINU`"'. Jonon '"`UNIQ--math-00000C6F-QINU`"' normi määritellään kaavalla'"`UNIQ--math-00000C70-QINU`"' +
Tämä on '"`UNIQ--math-00000C76-QINU`"'-avaruudessa käytössä oleva normi. +
Esimerkiksi nelikulmio tai kuusikulmio. +
Kaksiulotteisessa tasossa '"`UNIQ--math-00003022-QINU`"'-akselia ajatellaan yleensä vaakasuorana akselina. +
Kaksiulotteisessa tasossa '"`UNIQ--math-0000302F-QINU`"'-akselia ajatellaan yleensä pystysuorana akselina. +
0–9
Maailmankaikkeuden alkuajoilta peräisin oleva taustasäteily täyttää koko avaruuden. Maailmankaikkeuden laajentuessa säteilyn aallonpituus on kasvanut, ja nykyisin se vastaa 2.7 Kelvinin lämpötilassa olevan [[Tähtitiede:Stefanin-Boltzmannin vakio|mustan kappaleen]] säteilyä. Voimakkaimmillaan säteily on 1-2 millimetrin aallonpituusalueella. <p> Taustasäteilyn ennusti [[Tähtitiede:Gamow, George|George Gamow]] jo 1940-luvulla. Sen löysivät [[Tähtitiede:Penzias, Arno Allan|Arno Penzias]] ja [[Tähtitiede:Wilson, Robert Woodrow|Robert Wilson]] vuonna 1965. </p> +
<table cols="2" bgcolor="#f6f6f6" style="border:1px solid #a7d7f9;"> <tr> <td>tyyppi </td> <td>kvasaari </td> </tr> <tr> <td>muita nimiä </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>tähdistö </td> <td>[[Tähtitiede:Virgo|Neitsyt]]</td> </tr> <tr> <td>rektaskensio </td> <td>12 h 29.1 min </td> </tr> <tr> <td>deklinaatio </td> <td>2.10 astetta </td> </tr> <tr> <td>visuaalimagnitudi</td> <td>12.9 </td> </tr> <tr> <td>pintakirkkaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>läpimitta </td> <td>17.5" </td> </tr> <tr> <td>radiaalinopeus </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>etäisyys </td> <td> </td> </tr> </table> <p> Nimen 3C viittaa kolmanteen Cambridgen radiokohteiden luetteloon; 273 on kohteen järjestysnumero ko. luettelossa. </p> +
3D-integraatio viittaa tekniikoihin, joilla mikropiirejä pinotaan päällekkäin. Piirit voivat sijaita erillisillä puolijohdesiruilla, jotka liitetään toisiinsa esimerkiksi flip-chip-tekniikalla. Menetelmä mahdollistaa eri valmistusprosesseissa tehtyjen sirujen yhdistämisen samaan kokonaisuuteen sekä pystysuuntaisen ulottuvuuden hyödyntämisen piirin pinta-alan pienentämiseksi. +
3D-soluviljelyssä solut voivat kasvaa joka suuntaan ja siten vuorovaikuttaa toistensa ja/tai soluväliaineen kanssa. Kasvatusalustat koostuvat useimmiten nesteestä tai geelimäisestä väliaineesta, jonka fysikaaliset ja biokemialliset ominaisuudet säätelevät solun ilmiasua. Tämä kuvastaa solujen ympäristöä elimistössä paremmin kuin perinteinen 2D-soluviljely, jossa soluja kasvatetaan yhtenä solukerroksena. 3D-soluviljelyllä pyritään mallintamaan solujen luontaista käyttäytymistä, mistä on hyötyä erityisesti lääkekehityksessä ja tautimekanismien tutkimisessa. +
Aine muodostaa liukenemattomia kompleksiyhdisteitä useiden metallien, kuten esim. magnesiumin, sinkin ja alumiinin, kanssa, josta syystä sitä on käytetty metallien määrityksiin kudosleikkeissä. Hydroksikinoliinia käytetään esikäsittelyaineena kromosomipreparaattien teossa. Se on myös antiseptinen aine, joten sillä on käyttöä myös desinfi ointiaineena ja deodoranteissa.'"`UNIQ--ref-0000306F-QINU`"' +
Geeniä hyödynnetään [[Mikrobiologia:DNA|DNA:han]] perustuvissa tunnistusmenetelmissä. Myös muiden ribosomaalisten RNA-alayksiköiden geenejä käytetään tunnistusmenetelmissä. +
Geeniä hyödynnetään [[Mikrobiologia:DNA|DNA:han]] perustuvissa tunnistusmenetelmissä. Myös muiden ribosomaalisten RNA-alayksiköiden geenejä käytetään tunnistusmenetelmissä. +
Kaikkein tavallisin halo on 22 asteen rengas, joka voi esiintyä Auringon tai Kuun ympärillä. Rengas on paljon laajempi kuin Aurinkoa tai Kuuta välittömästi ympäröivä kehä. <p> Renkaan voi nähdä hyvin usein, kun taivaalla on ohutta yläpilveä. Joskus voi olla pitkiä jaksoja, jolloin se näkyy lähes päivittäin. Usein siitä näkyy kuitenkin vain osa. Aktiivisimmat havaitsijat näkevät 22 asteen renkaan Suomessa noin 130 kertaa vuodessa. Täydellisenä ympyränä rengas nähdään noin 20 kertaa vuodessa. </p> <p> Vaikeutena tämän hyvin yleisen halon havaitsemisessa on Auringon tapauksessa, että se on niin lähellä Aurinkoa ja tavallisesti vielä yläpilvien vuoksi lähes sokaisevan kirkkaalla valkoisella taivaalla. Paljain silmin sen näkeminen saattaakin olla hankalaa, mutta aurinkolasien avulla se erottuu helposti. </p> <p> Renkaan aiheuttavat kuusikulmaisen särmiön muotoiset jääkiteet. Kiteet leijuvat ilmassa satunnaisissa asennoissa. Rengas on värillinen, sillä valonsäteet kulkevat jääkiteiden läpi ja taittuessaan hajoavat spektrin väreihin. Väreistä erottuvat Auringosta poispäin lukien punainen, oranssi ja keltainen. Näiden ulkopuolella on valkea vyöhyke, jossa värit ovat sekoittuneet. Joskus harvoin halon ulkoreunalla on näkyvissä himmeää vihreää ja sinistä. </p> <p> Samanlainen 22 asteen rengas voi näkyä myös Kuun ympärillä. Renkaan sisäpuolella taivas näkyy usein selvästi tummempana kuin sen ulkopuolella, ja komeimmillaan ilmiö on kuin Kuuta ympäröivä pimeä aukko sironneen valon valaisemalla taivaalla. Kuuta ympäröivässä renkaassa ei värejä juuri erotu. </p> +
Monesti 22 asteen renkaan ylä- ja alaosassa näkyy kaaren muotoiset kirkastumat. Näiden 22 asteen sivuavien kaarien muoto muuttuu melkoisesti Auringon korkeuden mukaan. Kun Aurinko on yli 40 asteen korkeudella, yllä- ja allasivuava kaari voivat yhtyä ja muodostaa Auringon ympärille omenanmuotoisen kuvion. Auringon ollessa 70 asteen korkeudella kaaret sulautuvat 22 asteen renkaaseen. <p> Suomessa näitä kaaria havaitaan 90 kertaa vuodessa. Vaikka kyseessä ovatkin melko yleiset halot, ne jäävät helposti huomaamatta, sillä usein ne näyttävät vain 22° renkaan kirkastumilta. </p> +
Ruoankäyttöhaastattelu kohdennetaan tavallisesti edelliseen vuorokauteen (24 tuntia; keskiyöstä keskiyöhön), jolloin tavoitteena on saada mahdollisimman täsmällinen tieto aterioiden ajoituksesta sekä tarkat tiedot kaikista tutkittavan nauttimista elintarvikkeista, ruoista ja juomista annoskokoineen. Lisäksi voidaan kerätä tiedot ravintolisien käytöstä. Tutkimusasetelma voi sisältää useita 24 tunnin haastatteluja saman tutkittavan kanssa erillisinä ajankohtina. +
Toinen suuri rengas, joka ympäröi Aurinkoa, on 46 asteen rengas. Nimensä mukaisesti se sijaitsee 46 asteen etäsyydellä Auringosta. Tämä rengas on leveämpi ja himmeämpi kuin 22 asteen rengas. Samanlaiset kiteet saavat aikaan molemmat renkaat. Kun taivaalla on 46 asteen rengas, siellä näkyy yleensä myös 22 asteen rengas. <p> Suomessa 46 asteen rengas näkyy noin 15 kertaa vuodessa. Kokonaisesta 46 asteen renkaasta ei tunneta luotettavaa, valokuvin todennettua havaintoa. Vaikka 46 asteen rengas ei erityisen harvinainen olekaan, useimmat eivät liene sitä koskaan nähneet. Renkaan himmeyden ohella havaitsemisen tekee hankalaksi renkaan suuri koko: renkaan läpimittahan on hieman enemmän kuin suora kulma. Jos helposti havaittava 22° rengas on näkyvissä, kannattaa tutkia, löytyisikö taivaalta myös harvinaisempi 46° rengas. </p> +