Siirry sisältöön

Ominaisuus:Selite

Tieteen termipankista

Tämä on ominaisuus, jonka tyyppi on Teksti.

Näytetään 20 tätä ominaisuutta käyttävää sivua.
$
Voidaan määritellä '"`UNIQ--math-00000C29-QINU`"'-avaruus normiavaruutena jonka alkioita ovat äärettömät reaali- tai kompleksilukujonot '"`UNIQ--math-00000C2A-QINU`"', joiden jäsenten itseisarvot ovat ylhäältä rajoitettuja. Jonon '"`UNIQ--math-00000C2B-QINU`"' normi määritellään tällöin kaavalla '"`UNIQ--math-00000C2C-QINU`"'.  +
Tämä on '"`UNIQ--math-00000C32-QINU`"'-avaruudessa käytössä oleva normi.  +
Olkoon '"`UNIQ--math-00000C17-QINU`"' joko jokin sellainen reaaliluku, että '"`UNIQ--math-00000C18-QINU`"'. Tällöin voidaan määritellä '"`UNIQ--math-00000C19-QINU`"'-avaruus normiavaruutena jonka alkioita ovat äärettömät reaali- tai kompleksilukujonot '"`UNIQ--math-00000C1A-QINU`"', joille '"`UNIQ--math-00000C1B-QINU`"'. Jonon '"`UNIQ--math-00000C1C-QINU`"' normi määritellään kaavalla'"`UNIQ--math-00000C1D-QINU`"'  +
Tämä on '"`UNIQ--math-00000C23-QINU`"'-avaruudessa käytössä oleva normi.  +
Esimerkiksi nelikulmio tai kuusikulmio.  +
Kaksiulotteisessa tasossa '"`UNIQ--math-00002EE6-QINU`"'-akselia ajatellaan yleensä vaakasuorana akselina.  +
Kaksiulotteisessa tasossa '"`UNIQ--math-00002EF3-QINU`"'-akselia ajatellaan yleensä pystysuorana akselina.  +
0–9
Maailmankaikkeuden alkuajoilta peräisin oleva taustasäteily täyttää koko avaruuden. Maailmankaikkeuden laajentuessa säteilyn aallonpituus on kasvanut, ja nykyisin se vastaa 2.7 Kelvinin lämpötilassa olevan [[Tähtitiede:Stefanin-Boltzmannin vakio|mustan kappaleen]] säteilyä. Voimakkaimmillaan säteily on 1-2 millimetrin aallonpituusalueella. <p> Taustasäteilyn ennusti [[Tähtitiede:Gamow, George|George Gamow]] jo 1940-luvulla. Sen löysivät [[Tähtitiede:Penzias, Arno Allan|Arno Penzias]] ja [[Tähtitiede:Wilson, Robert Woodrow|Robert Wilson]] vuonna 1965. </p>  +
Nukleiinihapot pitenevät vain tästä päästä.'"`UNIQ--ref-0000836B-QINU`"'  +
<table cols="2" bgcolor="#f6f6f6" style="border:1px solid #a7d7f9;"> <tr> <td>tyyppi </td> <td>kvasaari </td> </tr> <tr> <td>muita nimiä </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>tähdistö </td> <td>[[Tähtitiede:Virgo|Neitsyt]]</td> </tr> <tr> <td>rektaskensio </td> <td>12 h 29.1 min </td> </tr> <tr> <td>deklinaatio </td> <td>2.10 astetta </td> </tr> <tr> <td>visuaalimagnitudi</td> <td>12.9 </td> </tr> <tr> <td>pintakirkkaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>läpimitta </td> <td>17.5" </td> </tr> <tr> <td>radiaalinopeus </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>etäisyys </td> <td> </td> </tr> </table> <p> Nimen 3C viittaa kolmanteen Cambridgen radiokohteiden luetteloon; 273 on kohteen järjestysnumero ko. luettelossa. </p>  +
3D-soluviljelyssä solut voivat kasvaa joka suuntaan ja siten vuorovaikuttaa toistensa ja/tai soluväliaineen kanssa. Kasvatusalustat koostuvat useimmiten nesteestä tai geelimäisestä väliaineesta, jonka fysikaaliset ja biokemialliset ominaisuudet säätelevät solun ilmiasua. Tämä kuvastaa solujen ympäristöä elimistössä paremmin kuin perinteinen 2D-soluviljely, jossa soluja kasvatetaan yhtenä solukerroksena. 3D-soluviljelyllä pyritään mallintamaan solujen luontaista käyttäytymistä, mistä on hyötyä erityisesti lääkekehityksessä ja tautimekanismien tutkimisessa.  +
Nukleiinihapot eivät pitene tästä päästä.'"`UNIQ--ref-000086BD-QINU`"'  +
Aine muodostaa liukenemattomia kompleksiyhdisteitä useiden metallien, kuten esim. magnesiumin, sinkin ja alumiinin, kanssa, josta syystä sitä on käytetty metallien määrityksiin kudosleikkeissä. Hydroksikinoliinia käytetään esikäsittelyaineena kromosomipreparaattien teossa. Se on myös antiseptinen aine, joten sillä on käyttöä myös desinfi ointiaineena ja deodoranteissa.'"`UNIQ--ref-000098FE-QINU`"'  +
Geeniä hyödynnetään [[Mikrobiologia:DNA|DNA:han]] perustuvissa tunnistusmenetelmissä. Myös muiden ribosomaalisten RNA-alayksiköiden geenejä käytetään tunnistusmenetelmissä.  +
Geeniä hyödynnetään [[Mikrobiologia:DNA|DNA:han]] perustuvissa tunnistusmenetelmissä. Myös muiden ribosomaalisten RNA-alayksiköiden geenejä käytetään tunnistusmenetelmissä.  +
Ruoankäyttöhaastattelu kohdennetaan tavallisesti edelliseen vuorokauteen (24 tuntia; keskiyöstä keskiyöhön), jolloin tavoitteena on saada mahdollisimman täsmällinen tieto aterioiden ajoituksesta sekä tarkat tiedot kaikista tutkittavan nauttimista elintarvikkeista, ruoista ja juomista annoskokoineen. Lisäksi voidaan kerätä tiedot ravintolisien käytöstä. Tutkimusasetelma voi sisältää useita 24 tunnin haastatteluja saman tutkittavan kanssa erillisinä ajankohtina.  +
Toinen suuri rengas, joka ympäröi Aurinkoa, on 46 asteen rengas. Nimensä mukaisesti se sijaitsee 46 asteen etäsyydellä Auringosta. Tämä rengas on leveämpi ja himmeämpi kuin 22 asteen rengas. Samanlaiset kiteet saavat aikaan molemmat renkaat. Kun taivaalla on 46 asteen rengas, siellä näkyy yleensä myös 22 asteen rengas. <p> Suomessa 46 asteen rengas näkyy noin 15 kertaa vuodessa. Kokonaisesta 46 asteen renkaasta ei tunneta luotettavaa, valokuvin todennettua havaintoa. Vaikka 46 asteen rengas ei erityisen harvinainen olekaan, useimmat eivät liene sitä koskaan nähneet. Renkaan himmeyden ohella havaitsemisen tekee hankalaksi renkaan suuri koko: renkaan läpimittahan on hieman enemmän kuin suora kulma. Jos helposti havaittava 22° rengas on näkyvissä, kannattaa tutkia, löytyisikö taivaalta myös harvinaisempi 46° rengas. </p>  +
Myös 46 asteen renkaalla on omat yllä- ja allasivuavat kaarensa. Näitä kaaria näkyy Suomessa noin 20 kertaa vuodessa. <p> 46 asteen sivuavat kaaret sivuavat rengasta eri kohdissa riippuen Auringon korkeudesta. Kun Auringon korkeus ylittää 32 astetta, ei ylläsivuavaa kaarta enää esiinny. </p> <p> 46 asteen rengas ja 46 asteen ylläsivuava kaari on helppo sekoittaa keskenään. Jos 22 asteen rengas on kirkas, on 46 asteen etäisyydellä sijaitseva halo todennäköisemmin 46 asteen rengas. Jos 22 asteen renkaan ylläsivuava kaari on kirkas, 46 asteen etäisyydellä sijaitseva halo on todennäköisemmin 46 asteen ylläsivuava kaari. Täysin varma tämä tunnistusmenetelmä ei kuitenkaan ole. </p>  +
<table cols="2" bgcolor="#f6f6f6" style="border:1px solid #a7d7f9;"> <tr> <td>tyyppi </td> <td>pallomainen joukko </td> </tr> <tr> <td>muita nimiä </td> <td>47 Tuc </td> </tr> <tr> <td>tähdistö </td> <td>[[Tähtitiede:Tukaani|Tukaani]]</td> </tr> <tr> <td>rektaskensio </td> <td>0 h 24.1 min </td> </tr> <tr> <td>deklinaatio </td> <td> -72.1 astetta </td> </tr> <tr> <td>visuaalimagnitudi</td> <td>4.7 </td> </tr> <tr> <td>pintakirkkaus</td> <td> </td> </tr> <tr> <td>läpimitta </td> <td>31' </td> </tr> <tr> <td>radiaalinopeus </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>etäisyys </td> <td>20000 ly </td> </tr> </table> <p> [[Tähtitiede:SMC|Pienen Magellanin pilven]] vieressä näkyvä NGC104 on taivaan toiseksi kirkkain pallomainen joukko. Se on myös yksi lähimmistä pallomaisista joukoista; etäisyys on vain 20000 valovuotta. Joukko näkyy paljain silmin tähtimäisenä. </p>  +
[[Ravitsemustiede:ruoankäyttöhaastattelu|Ruoankäyttöhaastattelu]] kohdennetaan kahteen edelliseen vuorokauteen (48 tuntia), jolloin tavoitteena on saada mahdollisimman täsmällinen tieto aterioiden ajoituksesta sekä tarkat tiedot kaikista tutkittavan nauttimista elintarvikkeista, ruoista ja juomista annoskokoineen. Lisäksi voidaan kerätä tietoa ravintolisien käytöstä. Menetelmää käytetään nykyisin vähän, ja toistetut [[Ravitsemustiede:24 tunnin ruoankäyttöhaastattelu|24 tunnin ruoankäyttöhaastattelut]] ovat korvanneet sen.  +