Oikeustiede:yleistakaus
yleistakaus
yleistakaus |
Yleistakaus on määritelty takauksesta ja vierasvelkapanttauksesta annetun lain (361/1998, takauslaki) 2 §:n 5 kohdassa.
Kuten yleistakauksen määritelmästäkin ilmenee, takaus on takaajalle hankala, koska päävelka on määritelty epämääräisesti. Jos velka on yksilöity, kyseessä on erityistakaus. Tyypillinen yleistakaus on annettu velallisen kaikista veloista velkojalle. Yleistakaus voi olla rajoitettukin, mutta silti sen on oltava sellainen, ettei sen piiriin kuuluvia kaikkia velkoja ole yksilöity. Se koskee sekä velkoja, jotka olivat olemassa jo takausta annettaessa, jos niitä on, että velkoja, jotka syntyvät takauksen antamisen jälkeen. Jos takaus koskee vain olemassa olevia velkoja, velat tiedetään ja kyseessä on erityistakaus. Yleistakauksessa takaaja siis antaa velkojalle ja velalliselle mahdollisuuden keskinäisin sopimuksin lisätä takaajan vastuuta ilman hänen suostumustaan.
Yleistakaus on määritelty takauslaissa sen vuoksi, että yleistakauksen antanutta takaajaa on tarve suojata. Tarve johtuu siitä, että päävelkaa ei ole määritelty, vaan takaaja ottaa vastuun tuntemattomasta määrästä velkaa, varsin usein kaikista velallisen veloista velkojalle. Vastuun ottaminen kaikista velallisen veloista velkojalle, myös tulevista, on luonteeltaan ankara sitoumus. Se voi johtaa takaajan paljon tarkoitettua suurempaan vastuuseen.
Yleistakauksen sääntelyssä onkin kysymys takaajan suojaamisesta. Keskeinen säännös on takauslain 5 §, jossa on säädetty yleistakauksen rajoituksista. Sen 1 momentin mukaan yleistakauksessa on määrättävä takaajan vastuun rahamääräinen yläraja sekä takauksen voimassaoloaika. Voimassaoloajan sijasta voidaan määrätä aika, jonka kuluessa syntyvistä tai erääntyvistä pääveloista takaaja vastaa.
Yleistakauksesta on säädetty myös takauslain 6, 8, 9, 10 ja 13 §:ssä sekä siirtymäsäännöksen eli 44 §:n 2 ja 6 kohdassa. Jos yleistakaaja on yksityistakaaja, mainittujen säännösten lisäksi takaukseen sovelletaan takauslain 7 §:n sovittelusääntöä. Yleistakausta koskevia säännösten sisältöä selvitetään lyhyesti asiasanan laajemmassa kuvauksessa.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
AurejärviE2001, Aurejärvi&Hemmo2006, HE189/1998, Saarnilehto&al2012
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:yleistakaus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:yleistakaus.)