Oikeustiede:vapaaoikeudellinen koulukunta
vapaaoikeudellinen koulukunta
| vapaaoikeudellinen koulukunta |
Perusteet, joiden nojalla koulukunnan edustajat korostivat lainsoveltamistoiminnan itsenäisyyttä verrattuna kirjoitettuun lakiin, saattoivat olla kahdenlaisia.
- Yhtäältä saatettiin väittää, että kirjoitettu laki ei tosiasiassa ohjaa niin tyhjentävästi tuomarin toimintaa kuin oikeusideologisin perustein haluttiin väittää, joten oli tarkoituksetonta ylläpitää sellaista oikeusideologista fiktiota.
- Toisaalta saatettiin, osittain edelliseen liittyen, katsoa, että kirjoitettu laki ei välttämättä mm. yhteiskunnallisen kehityksen ollessa nopeaa saata tarjota tuomarille riittävää ratkaisupohjaa. Tämän vuoksi hänen tulisi omaksua itsenäinen ja kriittinen asenne siihen ja tehdä ratkaisunsa parhaaksi harkitsemallaan tavalla.
Kummallekin perustelutavalle on yhteistä jossain määrin intressilainoppiin liittyvä käsitys, jonka mukaan oikeussäännöt ja niiden soveltaminen ovat keinoja pyrittäessä tiettyihin yhteiskunnallisiin päämääriin. Oikeussäännön formuloinnissa on mahdollista epäonnistua, tai toisaalta oikeussäännöstä voi yhteiskunnan muuttuessa tulla ainakin osin epätarkoituksenmukainen ennen kuin se täysin kumotaan tai sitä muutetaan.
Nimitys vapaaoikeudellinen koulukunta on saksaksi Freirechtsschule ja italiaksi giusliberismo.Kirjoittajat: Hannu Tapani Klami ja Raimo Siltala
Lähikäsitteet
- amerikkalainen realismi
- contra legem -ratkaisu
- juridinen tulkinta
- oikeudellinen ratkaisuharkinta
- oikeustieteen oppisuunnat
Käytetyt lähteet
BrusiinO1938, KlamiH1980, KlamiH1990b, LarenzK1988
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:vapaaoikeudellinen koulukunta. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:vapaaoikeudellinen koulukunta.)