Oikeustiede:säännöllinen työaika

    Tieteen termipankista

    säännöllinen työaika

    säännöllinen työaika
    Määritelmä työntekijän sovittu ja ennalta määrätty työaika, jonka enimmäismäärä on rajattu ja jolta työntekijällä on oikeus saada normaali palkkansa
    Selite

    Työaikalain 6 §:n 1 momentin mukaan lakisääteinen säännöllinen enimmäistyöaika voi olla enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Tämän yleissäännöksen ohella työaikalaissa on säädetty muista säännöllisen työajan määräytymistavoista. Säännöllinen työaika voi perustua myös työsopimukseen tai virkamääräykseen.

    Vuorokautisella työajalla tarkoitetaan työntekijän vuorokauden aikana säännöllisenä työnä tekemien työtuntien määrä ja viikoittaisella työajalla viikossa säännöllisenä työnä tehtyjen tuntien lukumäärä. Ylityön korvaamista koskevat säännökset edellyttävät, että säännöllinen työaika; sekä vuorokautinen että viikoittainen, voidaan erottaa siitä ajasta, jolloin työntekijä tekee ylityötä. Työaikalain 7 §:n mukaisessa jaksotyössä ei rajoiteta vuorokautista säännöllistä työaikaa vaan ainoastaan kunakin jaksona tehtävän säännöllisen työajan enimmäismäärää. Myös ylityön syntymistä tarkastellaan jaksokohtaisesti tässä työaikamuodossa.
    Lisätiedot
    Kirjoittaja: Marjo Ylhäinen

    Lähikäsitteet


    Alaviitteet

    Lähdeviittaus tähän sivuun:
    Tieteen termipankki 21.11.2024: Oikeustiede:säännöllinen työaika. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:säännöllinen työaika.)