Oikeustiede:rikastumiskielto
rikastumiskielto
rikastumiskielto |
Vahingonkorvauksen tarkoituksena ei ole vahingonkärsijän aseman parantaminen. Sen vuoksi vahingonkorvausta laskettaessa on otettava huomioon vahingonkärsijän saama mahdollinen hyöty vahinkotapahtumasta tai sen jälkeisistä toimenpiteistä. Korvausvelvollisen ei siten ole korvattava kaikkia ennallistamiskuluja tai korvaavan esineen hintaa, jos lopputulos on laadullisesti parempi kuin ennen vahinkoa. Myös muualta kuin vahingon aiheuttajalta saadut korvaukset pienentävät vahingon aiheuttajan vastuuta. Vahingosta vähennetään myös ne kulut, joita yhtiölle olisi syntynyt, mikäli olisi toimittu asianmukaisesti. Oikeudettomien etujen menetystä ei tarvitse korvata.
Rikastumiskielto voi vaikuttaa myös henkilövahinkojen korvauksiin. Sosiaalivakuutusjärjestelmästä ja vakuutuksista, ei kuitenkaan summavakuutuksista saatavat korvaukset pienentävät vahingonkorvausta vastaavalla summalla. Jos vahingon kärsijä saa korvausta vahingoistaan Kansaneläkelaitokselta, vahingonkorvausvelvollisuus rajoittuu vahingonkärsijän omavastuuosuuteen.
Rikastumiskielto koskee kaikenlaisia vahingonkorvauksia, ellei toisin ole säädetty. Korvattavaksi tulee myös saamatta jäänyt voitto. Korvattavaa vahinkoa voi syntyä korvattavastakin toimesta, jos laillisesti tai huolellisesti toimien voittoa olisi tullut saatua enemmän. Toisaalta liikevoittoa ei korvata, jos vastaava voitto olisi saavutettu kateostolla tai muulla vastaavalla tavalla.Kirjoittaja: Ari Saarnilehto
Lähikäsitteet
Käytetyt lähteet
NorrosO2012, Routamo&al2006, Saarnilehto&al2012, SavelaA2015
Alaviitteet
Lähdeviittaus tähän sivuun:
Tieteen termipankki 22.12.2024: Oikeustiede:rikastumiskielto. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:rikastumiskielto.)